San Marcos 14

TBL

‹ Chapter 13 San Marcos — All Chapters Chapter 15 ›

1 Mejtsxøø ja�a pascuaxøø hänajty quia�a habaady mänaa ja�a judíos tsajcaagy hajxy hänajty quiayyän, ja�a cajpä tsoomiøødpä. Ja�a teedywiindsø�hajxy, møødä häna�c�hajxy, ja�a hajxy hänajty jiiby yajnähixøøbiä tsajtøgooty, cojyquiapxytiuum̱b hajxy hänajty jaduh� nebiä Jesús hajxy yajtsumǿøjät høh�da�agymiädia�agyhaam, jaduh� hajxy jaduh� hoy yajyagho�ogǿøjät. 2 Mänit hajxy näje�e ñiñämaayyä: �Cab hajxy tsøc nej jatcǿøyyäm coo ja�a cu�ug hajxy jaduh� xñä�ä nähbädǿ�cämät. 3 Tøø ja�a Jesús hänajty yhäda�agy Betania. Jim̱ hänajty miädsuugay maa ja�a Simón tiøjcän, ja�a hijty leprapa�ammøødpä. Mänitä to�oxiøjc tu�ug miejch. Jim̱ä nardoperfume hänajty quiø�øgo�haty alabastro�vidriojooty. Jaanc�h tehm̱ chow̱ä nardoperfume hänajty ñøcxy. Mänitä to�oxiøjcä perfume�vidrio piuhy. Mänitä Jesús ja�a perfume yajcuhtemøøyyä. 4 Mänitä jäya�ayhajxy näje�e jiootma�ty, ja�a hajxy hänajty jim̱ pahäñaabiä. Mänit hajxy ñiñämaayyä: �Cap yø�ø perfume jaduh� cu yaghäyooyy. 5 Coo jaduh� cu ñä�ägä too�cy, tsoobaadaam̱b yø�ø hijty, tägøøgmägo�x�xøøguduṉ̃. Jim̱ä häyoobädøjcä chow̱ hajxy jaduh� cu miooyyä coo jaduh� cu ñä�ägä too�cy. Jaduh�ä to�oxiøjc yhojjä. 6 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: �Weends yhity. Ca�a hajxy mwi�i yhojy. Nébiøch yø�ø jaduh� tøø xtiuṉ̃än, cab jaduh� ñejpiä; hoy jaduh�. 7 Homiänaajä mijtsä häyoobäjäya�ay mhix̱y. Homiänaajä hajxy jaduh� mbuhbédät. Pero høøc�h, cábøch mijts jejcy xyhixa�añ. 8 Xwyiingudsähgǿøbiøch yø�øya�ay jaduh�, páadyhøc�hä perfume jaduh� xyajcuhtemøøyy. Jaduh� miäbaady nej cooc�h häxøpy tøø nho�oguiän. Jadúh�høch yø�ø hijty xyajnähdema�añ. 9 Majatiä Diosmädia�agy wiädita�añ wiinduhm̱yhagajpt ja�a høøc�hcøxpä, jaduh�ä jäya�ayhajxy miädia�aga�añ nébiøch yø�øya�ay naam̱nä tøø xtiuṉ̃. Jaduh� yø�ø homiänaajä jiahmiedsáa�änä. Tøyhajt jaduh�. 10 Jim̱ä Jesús ja�a jiamiøød hänajty tu�ug xiøhaty Judas Iscariote, ja�a hajxy hänajty nämajmetspä. Mänitä Judas ja�a teedywiindsǿ� hoy miøødcojyquiapxytiuṉ̃ coo ja�a Judas ja�a Jesús hänajty tiooga�añ. 11 Coo ja�a teedywiindsø�hajxy jaduh� miädooyy, mänit hajxy jaduh� jiaanc�h tehm̱ xioo�daacpøjcy. Mänitä Judas yajwiinwaa�øøyyä coo xädø�øñ hänajty mio�owa�añii. Mänitä Judas tiägøøyy wiinmaabiä nebiä Jesús paquiä yajcø�ødägǿ�øwät. 12 Mänitä pascuaxøø yhabaatnä. Jaduh�ä judíoshajxy hänajty quiuhdujthaty coo tsajcaagy hajxy nax̱y quiay, ja�a cajpä tsoomiǿødäbä. Jaduh� hajxy hänajty quiuhdujthajpä coo meeghuung hajxy nax̱y yox̱y ja�a pascuaxøøjooty. Mänitä Jesús ja�a jiamiøød miäyajtøøw̱ä: �Maada�a yhoyyä coo pascuaxøø hajxy häyaa nwiindsuugáayyämät. 13 Mänitä Jesús ja�a jiamiøød nämetsc ñämaayy: �Nøcx hajxy jim̱ Jerusalén. Jim̱ä jäya�ay hajxy tu�ug mbaada�añ nøøgó�. 14 Je�eds hajxy mbadu�ubǿgäp. Mänit hajxy mbadøjtägǿ�øwät. Mänitä cudøjc hajxy mnämá�awät: “Ja�a nWiindsǿ� højts jaduh� tøø xwyiinguex̱y coo højts nyajtǿwät maa højtsä pascuaxøø häyaa tsuu nwiindsuugáyät." 15 Mänit mijtsä cudøjc cuarto nøcxy xyajnähixø�øwa�añ nähbettøjcøxp. Jaanc�h tehm̱ quiäruundä ja�a cuarto jaduh� møød yajxo�ä. Jim̱ä cay hu�ugy hajxy mnähix̱ mhahixǿ�øwät coo hajxy jim̱ ndsuugayáa�äm �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 16 Mänit hajxy nämetsc jiaanc�h nøcxy jim̱ cajptooty. Jiaanc�h paat hajxy jaduh� neby hajxy hänajty tøø ñäma�ayiijän. Mänitä tsuugay hajxy tiägøøyy nähix̱ hahixøøbiä. 17 Coo quioodsøøñä, mänitä Jesúshajxy jim̱ ñøcxy maa ja�a pascuaxøø hajxy hänajty wyiindsuugaya�añän, møødä jiamøødhajxy ja�a jaac nämajcpä. Mänit hajxy tiägøøyy caabiä. 18 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: �Tú�ughøch mijts mjamiøød xñäxø�øwø�øwa�añ. Quipxy hajxy je�e cham̱ xmiøødcaamiújcäm. Tøyhajt jaduh� �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 19 Mänit hajxy nägøx̱iä jiootmadiägøøyy. Mänit hajxy tiägøøyy niñämáayyäbä: �Nej, høøc�h je�eda�a tyijy xñänøøm̱bä. 20 Mänitä Jesús yhadsooyy: �Mijts mjamiøød jaduh� tu�ug jatcø�øwaam̱b, näguipxiä tsajcaagy hajxy jaduh� jiiby xmiøødpaguhmá�tsäm texyjooty. 21 Høøc�h, ja�a Diosquex̱ypä, jadúh�høch njada�añ nhabeta�añ nepy jim̱ myiṉ̃än cujaay maa ja�a Diosmädia�aguiän. Tøjiadaam̱bä Diosmädia�agy jaduh�. Pero ja�a cráajøch jaduh� xñähdugaam̱bä, jaanc�h tehm̱ yhoyhoy jaduh� chaac�hpøga�añ. Maas hoy häxøpy coo quia�a nä�ägä naax̱wiimbädsøøm̱y �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 22 Caabyñä ja�a Jesúshajxy hänajty, mänitä Jesús ja�a tsajcaagy quionø�cy. Mänitä Dios ñämaayy: “Dioscujú�uyäp.” Mänitä jiamiøødä tsajcaagy nägøx̱iä yajnäguidøøyy. Mänit miänaaṉ̃: �Cay hädaa hajxy; høøc�h nni�x ngopc hädaa �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 23 Mänitä Jesús ja�a vaso quionø�cy, ja�a hänajty vinomøødpä. Mänitä Dios ñämáaguiumbä: “Dioscujú�uyäp.” Mänitä Jesús ja�a vino yhuuctsohṉ̃. Mänitä jiamiøød miooyy. Nägøx̱iä hajxy jaduh� yhuucy. 24 Mänitä Jesús miänáa�gumbä: �Høøc�h nnø�ty hädaa. Hijxtah�d hädaa jaduh� cooc�hä nnø�ty nyajxee�xa�añ cooc�hä jäya�ayhajxy hänajty nnähho�tu�uda�añ. Jadúh�høc�hä cuhdujt nyajtødiägø�øwa�añ, ja�a Dios ja�a Abraham jecy miøødyajcuhdújcäbä. 25 Tøyhájthøch jaduh� nnämá�awät, cábøc�hä vino nhuuctägatsa�añ høxtä cóonøch hänajty jim̱ tøø nnøcxtägach maac�hä nDeediä wyiinduumän. Mänítøc�hä vino jem̱ybiä nhuucmadsa�añ �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 26 Mänitä Jesús ja�a Dioshøy hajxy yhøøyy, møødä jiamiøødtøjc. Mänit hajxy jim̱ chohṉ̃. Mänit hajxy jim̱ ñøcxy maa ja�a tu� hänajty xiøhatiän Olivos. 27 Mänitä Jesús ja�a jiamiøødtøjc ñämaayy: �Nägǿx̱iøc�h mijts xñähgue�ega�añ, je�eguiøxpä cooc�h nmädia�agy hajxy xquia�a mäbøgaa�ä. Jaduh� jim̱ myiṉ̃ cujaay maa ja�a Diosmädia�aguiän: “Nyagho�ogáam̱biøc�hä meegcueendähajpä. Cøxaam̱bä meeghajxy piäyø�øga�añ. Xii yaa hajxy ñøcxø�øwa�añ." 28 Cooc�h hänajty tøø nho�ogy, mänítøch jadähooc njujypiøjtägatsa�añ. Mänítøch jim̱ nnøcxa�añ Galilea. Mänítøch mijts jim̱ nøcxy xpiaada�añ �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 29 Mänitä Pedro ja�a Jesús ñämaayy: �Høøc�h mäbøcypiä, cábøch miic�h mänaa nbuhwa�adsa�añ, hoy miic�h hajxy nägøx̱iä xjia puhwá�adsät. 30 Mänitä Jesús yhadsooyy: �Tøyhájthøch miic�h nnämá�awät, häyaa coods miic�h tägøøghooc mniguiugapxa�añii cooc�h tyijy xquia�a hix̱iä. 31 Pero Pedro, teh�gajnä je�e jiaac miänaaṉ̃: �Cábøch mänaa nniguiugapxa�añii cooc�h tyijy miic�h nga�a hix̱iä, hóyhøch miic�h quipxy nja møødhó�ogät �nøm̱ä Pedro miänaaṉ̃. Jaduh� hajxy nägøx̱iä piahadsoobä. 32 Mänitä Jesúshajxy jim̱ ñøcxy maa hänajty xiøhatiän Getsemaní. Mänitä Jesús ja�a jiamiøødtøjc ñämaayy: �Jiids hajxy huuc häña�aw, nøcxy nhuuc Diospa�ya�axy. 33 Mänitä Jesús ja�a Pedro hawiing miøødnøcxy, møødä Santiago, møødä Juan. Mänitä Jesús hoyhoy jiaanc�h tehm̱ jiootmabiøjcy. 34 Mänitä Pedrohajxy ñämaayyä: �Hoyhóyhøch jaduh� njaanc�h tehm̱ jiootmayhaty. Høxtä ho�ogáam̱bøch nnijiäwø�øyii. Huuc mähmø�øw hajxy yaa. Cab hajxy mmaahó�ogät. Jujcy hajxy mhídät �nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. 35 Mänitä Jesús weeṉ̃tiä jiaac nøcxy. Mänit jaduh� miägutscädaacy. Mänitä Dios tiägøøyy mänuu�xtaacpä: “Teedy, mee�x, coo miic�h jaduh� cu mga�a mänaaṉ̃, cábøch häxøpy ndsaac�hpøga�añ nébiøch cham̱ nmänaxa�añän. Pero cábøc�hä nguhdujt yhídät nébiøc�hä njoot jia tsoquiän. Miic�hä mguhdujt jaduh� nä�ägädä hidaam̱b." 37 Mänitä Jesús jim̱ ñøcxtägajch maa ja�a Pedrohajxy hänajty tøø miähmø�øyän. Coo jim̱ miejch, mänit jaduh� yhijxy coo hajxy hänajty tøø quiøx̱y maaho�ogy. Mänitä Pedro ñämaayyä: �Simón, nej, mmaabä. Nidu�hora miic�h tøø mga�a mee�xtucy. 38 Jujcy hajxy hit. Teh�gajnä ja�a Dios hajxy mba�yá�axät. Jaduh�ä møjcu�ugong hajxy xquia�a jøjcapxǿ�øwät. Jia tsojpiä mjoothajxy jaduh� coo hajxy jujcy mhídät, pero cabä mni�x ja�a mgopc�hajxy jaduh� miee�xtuga�añ. 39 Mänitä Jesús ja�a Dios hoy pia�yáax̱cumbä. Jaduh� jadähooc ñämänaanǿøguiumbä. 40 Mänit jadähooc miéjtscumbä maa ja�a Pedrohajxy hänajty tøø miähmø�øyän. Tøø hajxy hänajty miaahó�cumbä. Hix̱, tøø hajxy hänajty jiaanc�h tehm̱ yhanuu�xø�øy. Coo hajxy jaduh� yujxä, cab hajxy hänajty ñä�ägä najuø�øy waam̱b hajxy yhadsówät. 41 Coo ja�a Jesús jaduh� miejch ja�a miädägøøghoocpä, mänit miänaa�nä: �Nej, je�enä hajxy mwi�i mia�ayñä. Ween tiuh�ä. Tøø yhabaatnä cooc�hä cahwiindøyhäna�c�hajxy xquiø�ødägø�øwaa�nä, høøc�h ja�a Diosquex̱ypä. 42 Pädǿ�näts hajxy. Jam̱ hajxy. Xim̱ä craa myiṉ̃ ja�ac�h jaduh� xyajcø�ødägø�øwaam̱bä. 43 Jim̱ä Jesús hänajty miädia�agyñä, mänitä Judashajxy miejch, møødä majiäya�ay, haagä espada�cap. Näje�e hajxy hänajty wiojptcappä. Ja�a teedywiindsø�hajxy jaduh� mäguejx, møødä häna�c�hajxy jiiby yajnähixøøbiä tsajtøgooty, møødä majjäya�adiøjc�hajxy. 44 Tøø ja�a Judashajxy hänajty quiojyquiapxytiuṉ̃: “Ja�ac�h hänajty ndsu�xaam̱biä, je�e hänajty je�e. Mänit hajxy mmádsät. Mänit hajxy nøcxy mdsum̱y”, nøm̱ä Judas hänajty tøø miäna�añ. 45 Mänitä Judas ja�a Jesús ñämejch. Mänit ñämaayy: �¡Wiindsǿ�! Mänitä Judas ja�a Jesús jiaanc�h tsu�xy. 46 Mänitä Jesús miajtsä. 47 Ja�a Jesús ja�a jiamiøød tu�ug, jim̱ä espada hänajty miøjnädaw̱haty. Coo jaduh� yhijxy coo ja�a Jesús hänajty tøø miac�hii, mänitä yhespada jiuu�pädsøøm̱y. Mänitä teedywiindsø�ä mioonsä tu�ug tiaatspujxtuutä. 48 Mänitä Jesús ja�a majiäya�ay ñämaayy: �Tiic�h hajxy jaduh� coo tøø xñämiṉ̃ espada�cap wojptcap. Tiic�h hajxy xyhix̱y, mée�tspäjä. 49 Tiic�h hajxy jim̱ coo xquia�a majtspä tsajtøgooty. Nébyhøch hajxy jaduh� høxtä yaa tøø xñämiṉ̃. Nej, ca�a, jabom̱�jabóm̱høch hijty jim̱ nøcxy nyajnähixø�øyä. Pero páadyhøch cham̱ njaty nhabety, jaduh�ä Diosmädia�agy tiøjiádät ja�a høøc�hcøxpä. 50 Nidiuhm̱ä Jesús hänajty jiaac mädia�agy. Tøø ja�a jiamiøødhajxy hänajty quiøx̱y päyø�øgy. 51 Jim̱ä høxcujc�häna�c ja�a Jesús hänajty tu�ug piawädijpä, poobwit�nähcäjee�ä. Mänit jaduh� jia madsaa�ä. 52 Mänitä poobwit yajniñähnajptuutä. Nähwa�ads høxwa�ads je�e piäyø�cy. 53 Mänitä Jesús yajnøcxä maa ja�a teedywiindsǿ� wyiinduumän, ja�a jaac tehm̱ miøjpä. Mänitä teedywiindsø�hajxy jiaac tehm̱ miejch, møødä majjäya�adiøjc�hajxy, møødä häna�c�hajxy jiiby yajnähixøøbiä maa ja�a tsajtøjcän. 54 Jim̱ä Pedro hänajty jäguem̱juøøby piadäna�ay maa ja�a teedywiindsǿ� tiøjwiingøn. Mänit jim̱ piahøxtaacy maa ja�a hadänaabiähajxy hänajty jiøømba�axam̱iän. 55 Jim̱ä teedywiindsø�hajxy hänajty jia wi�i wyiinmahñdyhaty nebiä Jesús hajxy yajyagho�ogǿøjät. Pero cab hajxy hänajty ñä�ägä wiinmahmybiaady. 56 Hix̱, hoyyä Jesús hajxy hänajty nämay jia nähøønø�øy, wiingaty hajxy hänajty miädia�agy; cab hajxy hänajty tiu�ugmädia�aguiä. 57 Mänitä wiinghäna�c�hajxy tiänaayyø�cy; nøm̱ hajxy je�e miänaam̱bä: �Tøø højts jaduh� nmädoy coo jaduh� miänaaṉ̃: “Hädaa tsajtøjc, jäya�ayhajxy hädaa hädiuu�. Pero høøc�h, nyajnajtsjidǿ�øwäbøch hädaa. Cudägøøgxǿøyyøc�hä wiingpä nhädiuu�dägátsät. Ca�a jiäya�ayhajxy je�e hädiúnäp” �jaduh� hajxy je�e yhøh�daacpä. 59 Ni je�e hajxy hänajty quia�a tu�ugmädiá�aguiäbä. 60 Mänitä teedywiindsǿ� tiänaayyø�cy majiäya�ayhagujc, ja�a tehm̱ miøjpä. Mänitä Jesús ñämaayyä: �Nej, cab jaduh� mnä�ä hadsowa�añä waam̱baty hajxy miäna�añä. 61 Pero cabä Jesús waam̱b ñä�ägä hadsooyy. Mänit ñämáayyägumbä: �Nej, tøyhajt jaduh�ä coo miic�hä Dios tøø xquiex̱iä, Nej, miic�hä Dios xyHuunghajpä. 62 Mänitä Jesús yhadsooyy: �Tøyhajt jaduh�. Høøc�h je�e. Xyhixáam̱bøch mijts jaduh� cooc�h jim̱ nhäña�awa�añ Dioswiinduum, maa ja�a yhahooyhaampiän. Mänítøch hajxy jadähooc xyhixáa�gumbä cooc�h hänajty yaa ngädaactägatsa�añ hädaa yaabä naax̱wiin. Jocjóotyhøch hänajty nmänaca�añ. 63 Mänitä teedywiindsǿ� ja�a wyit quiøø�ch. Paady jaduh� jiatcøøyy coo hänajty jiaanc�h tehm̱ jiootma�ady. Mänit miänaaṉ̃: �Tii testigo hajxy jaduh� nnä�ä jaac wáa�ämät. 64 Tøø hajxy jaduh� mhamdsoo mädoy coo ja�a Dios tøø miägapxtägoy. Waam̱b hajxy jaduh� mmäna�añ, neby hajxy ndúu�ämät. Haagä jaduh� hajxy miänaaṉ̃ cooc tyijy ja�a Jesús tøø quiädieey, møød cooc ween yagho�ogyii. 65 Mänitä Jesús tiägøøyyä wiingutsujǿøyyäbä. Mänit wyiingux̱odsøøyyä. Mänit wyiingutexøøyyä. Mänit ñämaayyä: �Najuø�øw pø� xquiojx. Mänitä hadänaabiädøjc ja�a Jesús hajxy wyiinguḻa�abøøyy. 66 Y ja�a Pedro, jiiby hänajty je�e hanaax̱yp jiøømba�axam̱y maa ja�a tøjwiingän. Mänitä teedywiindsø�ä qyix̱ymoonsä tu�ug miejch maa ja�a Pedro hänajtiän. Coo ja�a Pedro jaduh� yhijxä, mänit wyiinhee�ppejtä. Mänit ñämaayyä: �Nax̱y miic�h yø�ø Jesús mmøødwädity, túhm̱äts. Haagä Nazaret hajxy mdsooñ nämetsc, túhm̱äts. 68 Mänitä Pedro ñijiøgapxä: �Ni nga�a híx̱iøch yø�ø. Ni nga�a najuǿ�øyhøch jaduh� tiic�h jaduh� xjia wi�i yajmøødmädiaacp �nøm̱ä Pedro yhøh�daacy. Mänitä Pedro quiuraabädsøøm̱y. Mänitiä tseey tu�ug jiaanc�h yaaxø�cy. 69 Mänitä quix̱ymoonsä ja�a Pedro yhíjxcumbä. Mänitä jäya�ayhajxy ñämaayyä, ja�a hajxy hänajty jim̱ jaac padänaabiä: �Xii Jesús jiamiøød tu�ug. Je�e yø�ø �nøm̱ä quix̱ymoonsä miänaaṉ̃. 70 Mänitä Pedro jadähooc ñiguiugápxägumbä. Cab jaduh� ñä�ä jegøøyy, mänitä Pedro ñämáayyägumbä: �Mbawädijpy miic�hä Jesúspä, túhm̱äts. Nyo�mädooby højts jaduh� coo miic�h jim̱ mdsooñ Galilea. 71 Mänitä Pedro jadähooc miänáa�gumbä: �Tøyhajt, cábøch jaduh� nnä�ägä hix̱iä pø� hajxy jaduh� mja mädiaacypy. Tähooccapx̱iä ja�a Pedro jaduh� miänaaṉ̃ cooc tyijy ja�a Jesús hänajty quia�a nä�ägädä hix̱iä. 72 Mänitiä tseey miämetsc�hoocpä yáax̱cumbä. Mänitä Pedro jiahmiejtstaacy coo ja�a Jesús hänajty tøø miäna�añ: “Cahnä tseey hänajty miämetsc�hoocpä ya�axy, tøø miic�h hänajty tägøøghooc mniguiugapxyii cooc�h miic�h hänajty xquia�a hix̱iä.” Mänitä Pedro jiøøguioo�ty coo ja�a tseey miämetsc�hoocpä jiaanc�h yaax̱y.

‹ Chapter 13 San Marcos — All Chapters Chapter 15 ›

San Marcos 14

Cite / Share This Page