San Juan 12

TBL

‹ Chapter 11 San Juan — All Chapters Chapter 13 ›

1 Ja tädujxøø ja�a pascuaxøø hänajty quia�a habaady. Mänitä Jesús jim̱ ñøcxy Betania, maa Lázaro hänajty chäna�ayän, ja�a Jesús hänajty tøø yagjujypiǿquiäbä coo hänajty tøø yho�ogy. 2 Nämayyä jäya�ayhajxy jiiby yhamugøøyy tsuugaabiä ja�a Jesúscøxpä. Ja�a Marta hänajty tex̱yhabøgøøby. Jiibiä Lázaro ja�a Jesús hänajty miøødtsuugay tøgooty. 3 Mänitä María ja�a perfume quio�mejch cuplitro. Haagä nardopøjy ja�a perfume hänajty ja�a tsow̱jatypä. Mänitä María ja�a Jesús yajtecytia�xøøyy ja�a perfume. Mänitä María ja�a Jesús tiecymieex̱y quiuhwaayhaam. Mänitä perfume tiägøøyy pu�xø�pä tøgooty. 4 Jiibiä Judas hänajty, ja�a Simón Iscariote yhuung. Jesús ja�a jiamiøød hänajty je�ebä. Je�edsä Jesús hänajty yegaam̱b coo hänajty yajcø�ødägø�øwa�añii maa ja�a soldadohajxiän. Mänitä Judas miänaaṉ̃: 5 �Maas hoy hijty coo yø�ø perfume cu ndóo�cäm nebiä häyoobädøjc ja�a xädø�øñ cu nnä�ä móoyyäm. 6 Pero cabä Judas ja�a häyoobädøjc hänajty ñä�ägädä näxuuc�h. Je�e ja�a xädø�øñ hänajty yajco�wädíjtäp. Pero hamdsoo hänajty wyi�i yajpädsøm̱y. Paady jaduh� miänaaṉ̃ coo ja�a perfume hajxy cu tioo�cy nebiä xädø�øñ jaduh� miéedsät. 7 Mänitä Jesús ja�a Judas ñämaayy: �Ween yø�ø to�oxiøjc yhity. Ca�a waam̱b mnäma�ay. Ween yø�ø perfume yaghity høxtä cóonøch nhó�ogät. Mänítøch yø�ø perfume xyajnähjáaxät. 8 Hoymiänaajä mijts ja�a häyoobädøjc xmiøødhida�añ. Pero høøc�h, cábøch mijts hajxy jejcy nmøødhida�añ. 9 Nämayyä Israelpä jäya�ayhajxy miädoyhajty coogä Jesús hänajty jim̱ tøø miech Betania. Mänitä Jesús hajxy hoy yhix̱y møødä Lázaro, ja�a Jesús hänajty tøø yagjujypiǿquiäbä. 10 Coo Jesús ja�a Lázaro hänajty tøø yagjujypiøcy, paadiä Israelpä jäya�ay ja�a Jesús hajxy hänajty tøø piadu�ubøcy nämay. Y paadiä Jesús ja�a miädia�agy hajxy hänajty tøø miäbǿjcäxä nämay. Coo ja�a teedywiindsǿ� ja�a miädia�agyhajxy hänajty quia�a jaty panǿcxäxä, paady hajxy quiojyquiapxytiuuṉ̃ coo ja�a Lázaro hajxy ween yagho�ogy nebiä Jesús hajxy hänajty yagho�oga�añän. 12 Nämayyä jäya�ayhajxy hänajty jim̱ tøø miech Jerusalén pascuaxøøhajpä. Cujaboom hajxy miädoyhajty coo ja�a Jesús hänajty miedsa�añ cajptooty. 13 Mänitä xi�iwhaay hajxy hoy piux̱y. Mänitä Jesús hajxy hoy jiøjcubaadø�øy xi�iwhaaguiap. Yáax̱äp ja�a Jesús hajxy hänajty ñänøcxy: �¡Viva Jesús! Tsøc yø�øya�ay hajxy wiingudsähgǿøyyäm, yø�ø Dios tøø quiéx̱iäbä. Paadiä Dios tøø quiex̱y coo hajxy ngobiernähájtämät, højts ja�a Israelpäjäya�ayhájtäm. 14 Mänitä Jesús ja�a burrohuung tu�ug piaaty. Mänit yajpejty. Jaduh� jiiby myiṉ̃ cujaay maa ja�a Diosmädia�aguiän: 15 Ca�a hajxy mdsähgø�øy, mijts jim̱ tsänaabiä Jerusalén. Huug hix̱ hajxy, xiidsä mgobiernähajxy piety burrohuungnähgøxp. 16 Cabä Jesús ja�a jiamiøødhajxy hänajty ñajuø�øy pø� jaduh� ñänøøm̱by coo miedsa�añ burrohuungnähgøxp, ja�a Dios quiexaam̱biä. Pero cujecy, coo Jesús hänajty tøø jiujypiøjnä, coo hänajty tøø ñøcxnä tsajpootyp, mänitä jiamiøødhajxy jiahmiejtstaacnä coo jaduh� jiaanc�h miṉ̃ cujaay ja�a Jesúscøxpä y coo Jesús hajxy hänajty tøø piuhbety. 17 Mädiaacp hajxy hänajty neby hajxy hänajty jim̱ tøø yhix̱y mänaa Jesús ja�a Lázaro jiiby yhøxyaax̱pädsøm̱iän tsaajutjooty. Ja�a hajxy hänajty tøø quia�a yhíx̱iäbä, je�eds hajxy hänajty miøødmädiaacypy. 18 Coo jaduh� yajmädoyhajty nebiä Jesús ja�a Lázaro hänajty tøø yagjujypiøquiän, paadiä Jesús hajxy hänajty nøcxy jiøjcubaadø�øy mayjiäya�ay. 19 Mänitä fariseoshajxy ñiñämaayyä: �Nejy yø�øya�ay ndúu�ämät coo jaduh� piawädityii nägøx̱iä. 20 Tøø ja�a ca�a Israelpähajpähajxy hänajty näje�e quioo�pä xøøhajpä. Dioswiingudsähgøøbiä hajxy hänajty tøø quioody. 21 Mänitä Felipe hajxy hoy ñämech. Betsaida Felipe hänajty chooñ jim̱ Galileanaaxooty. Mänitä Felipe ñämaayyä: �Tsäguhm̱, maa ja�a Jesús. Je�eds højts nja møødmädia�agaa�. 22 Mänitä Felipe ja�a Andrés hoy yhawaa�ä coogä Jesús hajxy hänajty hoy tøø jia møødmädia�aga�añ. Mänitä Felipe ja�a Jesús hajxy hoy yhawaa�dägajtsä møødä Andrés. 23 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: �Tøø yhabaady cooc�h nhó�ogät. Páadyhøch Dios tøø xquiex̱y. 24 Chaads mijts tehm̱ tiøyhajt nnämá�awät, coo jäya�ay ja�a trigo hajxy ñi�iby, mänitä tøømd tyictspädsøm̱y yhaabiädsøm̱y. Coo jaduh� tyictspädsǿm̱ät yhaabiädsǿm̱ät, mänit hoy tiägøøñä yee�pä. Mayø�øb ja�a trigo jaduh�. Pero coo quia�a tictspädsǿm̱ät quia�a haabiädsǿm̱ät, jaduhyyä piú�udsät. Cabä miúxät. Cabä trigo miayø�øwät. 25 Pønjátyhøc�hä nmädia�agy xquia�a mäbøgáa�äp, cab hajxy jim̱ ñǿcxät tsajpootyp. Páadyhøc�hä nmädia�agy hajxy xquia�a mäbøgaa�ä coo hajxy chähgø�øy coo hajxy yagho�oga�añii. Pønjátyhøc�hä nmädia�agy xmiäbǿjcäp, je�eds hajxy jim̱ nøcxaam̱b tsajpootyp, hoy hajxy jia yagho�ogyii ja�a høøc�hcøxpä. 26 Pø xWyiindsø�hadáam̱bøch hajxy je�e, wéenhøc�hä nmädia�agy hajxy xpianøcxä. Nwow̱hídäbøch hajxy je�e. NDéedyhøch päda�agaam̱b coo hajxy wyiingudsähgø�øwøød wiingjäya�aybä. 27 ‘Jootmayhájpøch cham̱. Cab jaduh� yhahixø�øy cooc�hä nDeedy nnämá�awät ween xyajtso�ogy cooc�h hänajty yaa nho�oga�añ hädaa yaabä naax̱wiin. Páadyhøch yaa tøø ngäda�agy cooc�h yaa nhǿ�ogät. 28 Teedy, yajcähxø�øg ja�a mmäjaa. Mänitä Dios jim̱ yhadsooyy tsajpootyp: �Tøøc�h tähooc nyajcähxø�øgy. Nyajcähxø�øgáam̱biøch jadähooc. 29 Ja�a hajxy hänajty jim̱ tänaabiä nämay maa ja�a Jesús ja�a wyiinduumän, jia mädoow̱ hajxy, pero cab hajxy wyiinjuøøyy. Näje�e hajxy miänaaṉ̃ cooc tyijy hänee yaax̱y. Näje�e hajxy miänaaṉ̃ cooc tyijy ja�a Dios ja�a mioonsä jim̱ tsajpootyp tu�ug quiapxy. 30 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: �Ca�a yhøøc�hcøxpä ja�a Dios jaduh� miänaaṉ̃. Paady jaduh� miänaaṉ̃ nej mijts mnajuǿ�øwät cooc�h jaduh� xmiägapxy. 31 Cooc�h nhó�ogät, cábøch ja�a møjcu�ugong nyajmäjäda�aga�añ, jaaya�ay hanehm̱bä hädaa yaabä naax̱wiin. Dios jaduh� mänaam̱b coo hajxy ween yajcumädoy, ja�a høøc�hä nmädia�agy hajxy xquia�a mäbǿjcäbä. 32 Høøc�h, cooc�h nyajmøjpahbédät cruzcøxp, mäníthøc�hä nmädia�agy hajxy xmiäbøgaa�ä, ja�a hajxy tsänaabiä wiinduhm̱yhagajpt. 33 Paadiä Jesús jaduh� miänaaṉ̃, neby hajxy ñajuǿ�øwät neby hänajty yagho�oga�añii. 34 Mänitä Jesús ñämaayyä: �Jiiby jaduh� myiṉ̃ maa højts nguhdujtän coo jaaya�ay hänajty yhane�ema�añ mayjiomøjt, ja�a Dios quiexaam̱biä, ja�a højts nhahijxypä. Pero miic�h jaduh� mänaam̱b coo tsipcøxp ja�a Diosquex̱ypä yajmøjpahbeda�añ cruzcøxp. Pø� miic�h jaduh� mnänøøm̱by ja�a Diosquex̱ypä. 35 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: �Cábøch mijts hajxy jejcy nmøødhida�añ. Jaduh� mäwíinhøch mijts ngudøø�xy nebiä jøønän. Mäbǿjcägøch ja�a nmädia�agy hajxy, mädúhṉ̃tiøch hädaa yaabä naax̱wiin nhídät, nébyhøch mijts jaduh� hoy xpianǿcxät, neby hajxy mga�a hídät hagoodstuum. Pø� hajxy jaduh� hijp hagoodstuum, tägodiuum hajxy ñä�ägädä hity. Høøc�h, nøcxáa�näbøch. Cábøch ja�a nmädia�agy hajxy xmiädow̱áa�änä. Coo ja�a Jesús jaduh� miädiaacpädøøyy, mänitä tiu�ubøjnä. Mänit ñiguiu�tsä. 37 Cabä Jesús ja�a miädia�agy hänajty miäbøgáa�äxä, hoy hänajty madiu�u hoy�yagjuøøñäjaty tøø jia yajcähxø�øgy. 38 Paady hajxy hänajty quia�a mäbøga�añ nebiä profeta Isaías ja�a miädia�agy jaduh� tiøjiádät, nebiä jecy quiujahyyän: Dios, cab højts ja�a nmädia�agy pø� tøø xmiäbøjcä. Tøø ja�a mmäjaa mja yajcähxø�øgy, pero cab hajxy tøø xmiøjpäda�agy. 39 Cabä Jesús ja�a miädia�agy miäbøgáa�äxä nebiä Isaías wiingtuum quiujahyyän: 40 Tøø ja�a Dios miäna�añ: Tøøc�hä quiopc�hajxy nyajxejxä nébyhøc�hä nmädia�agy hajxy xquia�a wiinjuǿøyyät, nebiä yhaxøøgwiinmahñdy hajxy quia�a najtshixǿ�øwät. Cábøch ja�a piojpä quiädieey hajxy nyajnähwáatsät. 41 Jaduh�ä Isaías jecy quiujahy nebiä Isaías ja�a Jesús hänajty tøø yhix̱iän tsajpootyp. Cahnä Jesús hänajty yaa quiäda�agy hädaa yaabä naax̱wiin. 42 Siémpräm ja�a Israelpä jäya�ay ja�a Jesús ja�a miädia�agy hajxy miäbøjcä, møødä copc�hajpähajxy nämay. Pero hamee�ch hajxy miäbøjcy. Cabä Jesús hajxy hänajty quiapxpaady mayjiäya�ayhagujc. Tsähgøøby hajxy hänajty coo hajxy yajpädsøm̱øød maa ja�a chajtøjc�hajxiän ja�a fariseoshajxy. 43 Ja�a judíoshajxy, cab hajxy chocy coo hajxy quiumayøød ja�a Dios. Je�e hajxy chojpy coo hajxy ween wyiingudsähgø�øyii ja�a cu�ug. 44 Mänitä Jesús møc miänaaṉ̃: �Pǿ�høch ja�a nmädia�agy xmiäbǿjcäp, jaanä xmiäbǿjcäbøc�hä nDeedy ja�a miädia�agy hajxypä, ja�ac�h yaa tøø xquiéx̱iäbä hädaa yaabä naax̱wiin. 45 Pǿ�høch jaduh� xyhijxp, jaanä xyhíjxäbøc�hä nDeedy hajxypä. 46 Páadyhøch yaa tøø ngäda�agy hädaa yaabä naax̱wiin, neby hajxy quia�a mähmǿ�øwät hagoodstuum pønjátyhøch nmädia�agy hajxy xmiäbǿjcäp. Jaduh� mäwíinhøch ngudøø�xy nebiä jøønän neby hajxy hoy yhíxät. 47 Ca�a yhøøc�hä hajxy nyajcumädow̱aam̱by, ja�a nmädiá�agyhøch hajxy xquia�a mäbǿjcäbä, hoy hajxy jaduh� tøø jia mädoyhaty. Páadyhøch yaa tøø ngäda�agy hädaa yaabä naax̱wiin, nébyhøch ja�a jäya�ayhajxy jaduh� nnähho�tú�udät. Ca�a yhøøc�hä hajxy je�e nyajcumädow̱aam̱by. 48 Pǿ�høc�hä nmädia�agy hajxy xquia�a mäbǿjcäp, mänit hajxy quiumädow̱a�añ coo ja�a naax̱wiimbä hänajty wyiimbida�añ. Paady hajxy quiumädow̱a�añ, cooc�hä nmädia�agy hajxy hänajty tøø xquia�a mäbøjcä. 49 Ca�a yhøøc�hä nhamdsoo mädia�agy jaduh� tøø nyaghity. Ja�a nDéedyhøch, ja�ac�h tøø xquiéx̱iäbä, je�ec�h jaduh� tøø xyhane�emy nebiátyhøch nmädiá�agät. 50 Høøc�hä, nmǿødhøch ja�a tøyhajt jaduh� coo hajxy jim̱ yhida�añ tsajpootyp cøjxta�axiøø, pønjátyhøch ja�a nDeedy ja�a miädia�agy mäbǿjcäp. Nmädiáacypiøch nébyhøc�hä nDeedy tøø xyhane�emiän.

‹ Chapter 11 San Juan — All Chapters Chapter 13 ›

San Juan 12

Cite / Share This Page