Los Hechos 9
WBT1 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Saulo, ayén auj tihuáêaneechejcaêa tɨ huáêucuiêini aêɨÌmej É¨Ì mej ráêatzaahuateêecaêa aêɨÌjna É¨Ì tavástaraêa. AêɨÌj pu jɨÌn aêɨÌjna u aêutéeseij aêɨÌjna tɨ tihuáêaêaijteêecaêa u teyujtaêa. 2 Aj pu êi raatáhuaviiriêi tɨ aêɨÌɨn raatapÃjteêen É¨Ì yuêuxari É¨Ì tɨ jɨÌn u aêuteárute u teyujtaêa ajta jáêahuaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Damasco. Tɨ puaêa nuêu aêuun huajáêuteuni É¨Ì teɨte É¨Ì mej nuêu ráêatzaahuateêecaêa É¨Ì niuucari É¨Ì mej jɨÌn rɨÌêɨ titeejúêucaa É¨Ì Dios jemi, aj pu nuêu i huaêiráviêitɨj huaêanajɨÌêɨcɨêexɨêɨn, tɨÌêij nuêu i huáêaviêitɨn u Jerusalén. 3 TɨÌêɨj ari aêuun vejliêi auméêecaa aêájna Damasco, jÃyeêitzi jɨÌn pu jeÃhua jairanéeriêicɨ jáêaraa. Júteêe veêecáane aêájna aêu tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Saulo. 4 Tɨêɨquà aêɨÌɨn eêerájve á chuaataêa. Tiêitɨj pu huánamuajriêi tɨ ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âSaulo, Saulo, ¿aêiné êeen jɨÌn piyen aêij puaêa neruure? 5 Aj pu êi ayén tiraataêÃhuaêuriêi aêɨÌjna É¨Ì Saulo tɨjɨÌn: â¿Aêataani pej púêeen, nevástaraêa? Aj pu êi ayén tiuêutánamuajre tɨjɨÌn: âNee nu neêɨÌn púêeen i nej iêi Jesús, i pej aêij puaêa neruure. 6 Aj pu êi tavástaraêa ayén tiuêutaniú tɨjɨÌn: âÃjchesi, aricu u chajtaêa. Aa mú muajaêutáêixaateêesin aêij pej yeêà huárɨni. 7 Majta meêɨÌn É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe, aêúu mú aêutéêuucaêa, camu chéêe avéêeniuucaêa. Tiêitɨj mú xaa huánamuajriêi, aru camu jaêatɨj áêa aêuséij. 8 Aêuu pu êi ájchee aêɨÌjna É¨Ì Saulo. TɨÌêɨj mé úuneerecaêa, capu chéêe atáneericaêa. MatɨÌêɨj mi raêanavÃêiraêa É¨Ì muájcaêareêaraêan jetze, meyaêuvÃêitɨ u Damasco. 9 Ayee pu áêatee aêachú cumu huaÃca xɨcaj tɨ aracúuniêi, ajta tɨ caà tiêitɨÌj huácuaa; ayée pu cheêatá naêa áêatee huaÃca xɨcaj tɨ caà yéêecareêe. 10 Seɨj pu aêutéveecaêa aêujna Damasco, jaêatɨ tɨ ajta téêatzaahuateêecaêa. Ayee pu ántehuaacaêa tɨjɨÌn Ananias. Aj pu êi tavástaraêa huataseÃjre jemin aêɨÌjna É¨Ì Ananias. Ayee pu tiraatajé tɨjɨÌn: âAnanias. Aj pu êi ayén tiuêutaniú tɨjɨÌn: âYeêe nej huatéjvee, nevástaraêa. 11 Aj pu êi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì tavástaraêa tɨjɨÌn: âAricu, aêájna cáayeraêa jetze tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn tɨ huataújjeêiye. Patáêaj hui peêuun tiuêutaêÃhuaêun É¨Ì Judás tɨ éêeche tɨ puaêa aêuun aêutácatii aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨ ayén ántehuaa tɨjɨÌn Saulo. Tarso pu hui éêemeêecan aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. AêɨÌɨ pu rahuauhuau É¨Ì Dios jemi. 12 Jaêatɨ pu nuêu huataseÃjre aêɨÌjna jemi É¨Ì Saulo. Tevij pu huataseÃjre tɨ ayén ántehuaa tɨjɨÌn Ananias. Ajta ayén tiúêuseijre tɨ aêɨÌɨn Ananias nuêu raêavéêemuarɨej aêán muêúutzeêen tɨ ij ajtahuaêa atáneere. âAyee pu tiraataêixaa É¨Ì tavástaraêa. 13 Aj pu êi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Ananias: âCasiêi, nevástaraêa. MuêiitÉ¨Ì mú meri naatáêixaa aêij tɨ tiêitɨÌj ruure aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Jéêecan pu nuêu aêij puaêa huáêaruure aêɨÌmej É¨Ì mej muáêatzaahuateêe aêuun mej aêuchéjme aêujna Jerusalén. 14 Ajta Ãjii, aêɨÌɨme É¨Ì mej tÃêaijta u teyujtaêa, aêɨÌɨ mú nuêu raatáêa tɨ aêɨÌɨn yé tanén, tɨÌêij huaêiráviêitɨn huaêanajɨÌêɨcɨêexɨêɨn aêɨÌmej É¨Ì mej muanáêamiche múêeetzi. 15 Ajtahuaêa pu ayén tiraataêaÃj É¨Ì tavástaraêa tɨjɨÌn: âAricu. Nee nu hui raêavéêehuau neêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨÌêij aêɨÌɨn neetzi jetze meêecan tihuaêutáêixaateêen aêɨÌmej É¨Ì mej seɨÌj chuéjraêa japua éêeche, ajta É¨Ì huaêarey. AêɨÌɨ pu hui ajta neetzi jetze meêecan tihuaêutáêixaateêesin É¨Ì mej meêuun aêuchéjme aêujna u Israél. 16 Ayej xaa neêu, nee nu raataseÃjrateêesin neêɨÌjna É¨Ì Saulo É¨Ì tɨ ayén tiúêujxeêeveêe tɨ jeÃhua rajpuaÃitzi áêaraêani neetzi jetze meêecan. âAyee pu tiraataêixaa É¨Ì tavástaraêa. 17 Aj pu êi áêuraa aêɨÌjna É¨Ì Ananias. Aêuu pu aêaráêa Judás tɨ éêeche. Aj pu êi aêuun aêuteájrupi u chiêita. Ajta áêiyen raêavéêemuarɨej aêán muêúutzeêen aêɨÌjna É¨Ì Saulo. Aj pu êi ayén raatateújte tɨjɨÌn: âNeêihuaaraêa, Saulo. AêɨÌɨ pu hui ayén tinaataêaÃj É¨Ì tavástaraêa, aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨ múêeetzi jemi aêutaseÃjre patɨÌêɨj yé veêetaméêeca. Ayee pu tinaataêaÃj pej pi pajtáhuaêa atáneere, ajta pej peêɨÌjna jetze aráêacaêanen É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios. âAyee pu tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Ananias. 18 JɨÌmeêen puêu ayén tiraataêixaa, aitácuurixɨ É¨Ì jɨêɨseáaraêan jetze É¨Ì tiêitɨÌj naviiraêan tɨ huatéehua. Aj puêi ajtahuaêa atáneerecaêa. Tɨêɨquà aêɨÌɨn ájchee aêɨÌjna É¨Ì Saulo. Tɨêɨquà huámuaɨêɨvijhuacaêa. 19 Aj pu êi xaa tiúêucuaa. Ajta ruêuhuatácaêanistiêiriêi. Aêuu pu huateájturaa huáêa jamuan É¨Ì mej téêatzaahuateêe huaêapua, huaÃca xɨcaj, aêujna u Damasco. 20 Aj pu êi aêutéjche tɨ tihuaêutáêixaateêen u huaêatéyujtaêa. Ayee pu tihuáêamuaêatehuaêa tɨ nuêu yaujraêan púêeen É¨Ì Dios aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 21 NaÃjmiêi É¨Ì mej ráanamuajriêi, aêɨÌɨ mú aêij yáêuseijracaêa jéêecan. Ayee mú tÃêixajtacaêa tɨjɨÌn: â¿Ni caà aêɨÌɨn púêeen É¨Ì tɨ aêij puaêa huáêuruu aêánna Jerusalén aêɨÌmej É¨Ì mej ranáêamicheêe meêɨÌjna É¨Ì Jesús? ¿Ajta ni caà aêɨÌjna pu jɨÌn mú aêuvéêemej tɨÌêij amɨÌn huaêiráviêitɨn huaêanajɨÌêɨcɨêexɨêɨn tɨÌêij huaêutátuiireêen É¨Ì mej tÃêaijta aêujna teyujtaêa aêánna Jerusalén? âAyee mú tiúêurixaateêecaa. 22 Máà j puêu jaÃtzeêe ruêuhuatácaêanistiêiriêi tɨÌêij aêɨÌɨn ayén tihuaêutáêixaateêen É¨Ì teɨte. Jéêecan pu huaêutéemuaêitɨ aêɨÌmej É¨Ì juriiyu É¨Ì mej Damasco éêeche aêɨÌjna jɨmeêe tɨ ayén tiraataxájtacaêa tɨjɨÌn: â¡Jee, ayej tiêayajna, aêɨÌjna É¨Ì Jesús, aêii pu aêɨÌɨn púêeen É¨Ì tɨ Dios án yáêujra É¨Ì É¨puari japua! 23 Aêatzu áêateeviêica, aj mú mi raaxɨÌêepɨêɨntare aêɨÌɨme É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan mej mi raajéêica meêɨÌjna É¨Ì Saulo. 24 Nain tújcaêari tzajtaêa, majta nain tɨÌcaêari tzajtaêa, aêúu mú eêitéteêecaêa tɨ éêepueerta aêu tɨ eêiránineêi É¨Ì juye. Ajta, aêɨÌɨ pu ráamuaêareeriêi aêɨÌjna É¨Ì Saulo tɨjɨÌn maraatéviêira. 25 Majta meêɨÌn É¨Ì seica, É¨Ì mej téêatzaahuateêe, aêɨÌɨ mú raêateájra sicɨÌri jetze tɨ veêée. MatɨÌêɨj mi raêacájtuaa tɨÌcaêɨmua aêatzaj cumu jáêitaêa tɨÌcaêa meêɨÌjna É¨Ì Saulo É¨Ì jaxuêu jetze. Aj pu êi áêuraa. 26 Tɨêɨquà aêuun aêaráêa u Jerusalén. AêɨÌɨ pu raxɨÌêeveêecaêa tɨ huaêajtéjaahuateêen aêɨÌmej É¨Ì mej téêatzaahuateêe. Mɨ majta, camu raxɨÌêeveêecaêa aêiné méjtziɨɨneêecaêa. Camu aêatzu ráêatzaahuateêecaêa tɨ aêɨÌɨn ayén téêatzaahuateêe aêɨÌjna É¨Ì Saulo. 27 Capu amɨÌn aêij, aêɨÌɨ pu É¨Ì Bernabé, aêɨÌɨ pu raêancuréêeviêitɨ. Aj pu êi yaêuvÃêitɨ aêɨÌmej jemi É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase. Ajta huaêutáêixa tɨ nuêu aêɨÌɨn Saulo, aêɨÌjna huaseÃj É¨Ì tavástaraêa tɨÌêɨj nuêu á aêumeêeca juye jetze, ajta Saulo pu huaêutáêixa tzáahuatiêiraêa jɨmeêe aêɨÌmej É¨Ì mej Damasco éêeche. AêɨÌɨ pu tihuaúêixaa Jesús jetze meêecan. 28 AêɨÌj pu jɨÌn, aêuun aêuteájturaa aêɨÌjna É¨Ì Saulo aêánna Jerusalén. Ajta aêɨÌɨme huáêa jamuan áêucheêecaneêe. Tihuáêaêixaateêecaêa Jesús jetze meêecan tzáahuatiêiraêa jɨmeêe. 29 Seica pu ajta jamuan tiuêuxájtacaêa. Aêii mú aêɨÌɨn púêeen É¨Ì mej tÃêixaxaêa huaêaniuuca jɨmeêe É¨Ì griego. Jéihua mú tiúêurixaateêecaa meêɨÌjna jɨmeêe. AêɨÌɨ mú ráêateseêecaêa mej raajéêica. 30 MatɨÌêɨj aêɨÌɨme É¨Ì mej ihuáamuaêameêen púêeen É¨Ì mej téêatzaahuateêe, matɨÌêɨj meêɨÌn ráamuaêareeriêi, aj mú mi yaêuvÃêitɨ meêɨÌjna É¨Ì Saulo aêujna jáêahuaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Cesarea. MatɨÌêɨj mi raataêÃtecaêa aêuun pújmeêen chajtaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Tarso. 31 TɨÌj naêa aêu tɨ naêa mej aêuchéjme É¨Ì mej téêatzaahuateêe, aêujna jáêahuaêa tɨ ajtémeêecan aêujna Judea, ajta aêujna Galilea, ajta aêujna Samaaria, naÃmiêi mú rɨÌêɨ titeechéejmeêecaa temuaêa naa. Jéêecan mú rucáêanejcaêa É¨Ì ru tzajtaêa. Majta meêɨÌjna jetze aráujcaêanejcaêa É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios É¨Ì tɨ rɨÌêɨ tihuaêutáêa. MetÃêitziɨɨneêecaêa aêɨÌjna jɨmeêe tɨ puaêa tiêitɨj jɨÌn maêutéêɨtzen É¨Ì Dios jemi. Majta huatámuêiirecaêa jeÃhua. 32 Ajta aêɨÌjna É¨Ì Pedro, aêɨÌɨ pu áêucheêecaneêe huaêamuáare É¨Ì Ãêihuaamuaêameêen É¨Ì tavástaraêa. AêɨÌmej pu ajta u jaêuvéêemuaarecaêa É¨Ì seica É¨Ì mej téêatzaahuateêecaêa. Aêuu mú éêechejcaêa, chajtaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Lida. 33 SeɨÌj pu huáteu aêujna, teáataêa tɨ ayén ántehuaa tɨjɨÌn Eneas. Puêuri áêateeviêica aráhuaica nineêiraêa tɨ huácaêatii É¨Ì utaatzi japua. Cɨyáaxaraêacaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. 34 Aj pu êi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Pedro tɨjɨÌn: â¡Eneas! Jesús É¨Ì tɨ Dios án yáêujra ɨpuari japua, aêɨÌɨ pu hui tÃêimuahuaateêen. Ãjchesi, patáêaj rɨÌêɨ ráaruuren mɨ áêutaatzi. JɨÌmeêen puêu ayén tiuêutaxájtacaêa, aj pu êi ájchee É¨Ì Eneas. 35 Majta meêɨÌn É¨Ì mej aêuun huachéejmeêecaa aêujna Lida, majta meêújna u Sarón, naÃmiêi mú raaseÃj. Majta jéjcuacan jɨÌn tiuêumuáêaj. Meráêantzaahua micu meêɨÌjna É¨Ì tavástaraêa. 36 Seɨj tɨ nuêu ajta téêatzaahuateêe, aêujna jáêahuaêa pu aêutéveecaêa chajtaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Jope. êÆÌitaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Ayee pu ántehuaa tɨjɨÌn Tabita. Tabita, ayée pu huataújmuaêa huaêaniuuca jɨmeêe É¨Ì griego tɨjɨÌn Doorca. AêɨÌɨ pu ayén rɨjca tiêitɨ jɨmeêe tɨ iêi xɨÌêepɨêɨn. Jéihua pu huaêatévaêɨrihuaêa É¨Ì mej caà aêij tÃêijviicuaêiracaêa. 37 TɨÌêɨj Pedro auj aêuun aêutéveecaêa aêujna u Lida, tijcuÃêinecaêa aêɨÌjna É¨Ì Doorca. Tɨêɨquà huamɨÌêɨ. Seica mú racáêɨiriêi meêɨÌjna É¨Ì mɨêɨchi. MatɨÌêɨj mi ruêuteájtuaa aêánna taêamuájca tɨ aitéêasi É¨Ì cuaartu. 38 A pu vejliêi pɨÌtejáêarɨcɨ u Lida, aêujna jáêahuaêa Jope. Ajta aêúu pu aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Pedro aêujna u Lida. Aêiné aêɨÌɨme É¨Ì mej téêatzaahuateêecaêa muêuri ramuaêareerecaêa tɨ aêuun aêutéveecaêa, aêɨÌɨ mú huaêutaêÃtecaêa huaêapuaca mej mi yaêutáêixaateêen aêij tɨ tiêitɨj huarɨÌj. Ayee mú tÃêijree tɨjɨÌn: âPatáêaj hui caêanacan áêuraêani aêujna Jope. 39 Tɨêɨquà Pedro áêuraa huáêa jamuan. TɨÌêɨj aêuun aêaráêa, aêɨÌɨ mú yaêuvÃêitɨ aêánna tɨ auucáêa É¨Ì mɨêɨchi É¨Ì cuaartu tzajtaêa. Majta meêɨÌn mé êuuca É¨Ì mej muaêantiújjɨɨmuajtarecaêa aêɨÌjna jɨmeêe mej huácuii É¨Ì huáêacɨnaêajmuaêa, aêɨÌɨ mú jemin aêatavéejmeêecaa. Maújyeinecaêa. MatɨÌêɨj mi tiraataseÃjra tiêitɨÌj cɨÌɨxuri, majta sÃicuêuri, tiêitɨÌj tɨ tÃêitaahuacareêe aêɨÌjna É¨Ì Doorca tɨÌêɨj aúcheêe ruuricaêa. 40 Aj pu êi Pedro huaêutaêaÃj mej huirácɨɨne. Aj pu êi tÃtunutacaêa. Tɨêɨquà raatéjhuau É¨Ì Dios jemi. PÉ¨Ì pu ancuréêevee tɨÌêij raaseÃj aêɨÌjna É¨Ì mɨêɨchi. Aj pu êi ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: â¡Tabita, ajchesi! Aj pu êi atáneerecaêa. TɨÌêɨj i raaseÃj aêɨÌjna É¨Ì Pedro. Aj pu êi aêujyeÃjxɨ caama japua. 41 Ajta áêiyen Pedro pu rajvÃêi muájcaêareêaraêan jetze. Aj pu êi raêajjáj. Tɨêɨquà aêɨÌɨn Pedro, huaêutajé aêɨÌmej É¨Ì Ãêihuaamuaêameêen, ajta aêɨÌmej mé êuuca É¨Ì mej antiújjɨɨmuajtarecaêa. AêɨÌj pu huaêutaseÃjra É¨Ì tɨ huamɨÌêɨ. Puêuri ruuricaêa aêɨÌjna. 42 Majta áêiyen nainjapua ráamuaêareeriêi aêɨÌɨme É¨Ì mej meêuun aêuchéjmeêecaa aêujna Jope. MuêiitÉ¨Ì mú ráêantzaahua meêɨÌjna É¨Ì tavástaraêa. 43 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Pedro, aêatzu pu aêuun aêuteájturaa aêujna u Jope. Seɨj pu jemi áêucatii tɨ navij tÃêihuaêaca. Simón pu ántehuaacaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ.
