Los Hechos 8
WBT1 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Saulo, aêɨÌɨ pu tÃêijseijracaêa matɨÌêɨj raajéêica meêɨÌjna É¨Ì Esteban. Aêájna xɨcájraêa jetze matɨÌêɨj raajéêica, majta áêiyen autéjhuii mej aêij puaêa huáêuruuren caêanÃn jɨmeêe aêɨÌmej É¨Ì mej téêatzaahuateêe, É¨Ì mej meêuun aêutéêuucaêa aêánna Jerusalén. Majta áêiyen aêucɨÌjxɨ nainjapua tɨÌj naêa aêuun tɨ huatacáêa u Judea, majta u Samaaria. AêɨÌɨ muêu caà aêucɨÌj aêɨÌɨme É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase. 2 Majta seica É¨Ì mej rɨÌêɨ tiraêaráêaste É¨Ì huaêayeêira, aêɨÌɨ mú raêaváêana meêɨÌjna É¨Ì Esteban teecan. Jéihua mú rúêuxɨeemɨsteêecaêa. 3 Ajta aêɨÌɨn Saulo, aêij puaêa pu huáêaruurejcaêa aêɨÌmej É¨Ì mej téêatzaahuateêe. Aêu tɨ naêa mej aêuchéjmeêecaa, aêɨÌɨ pu aêuteáruêipicheêe u huáêachiêita. Ajta huaêirájaêapuanaêa É¨Ì teteca, ajta aêɨÌmej mé êuuca. NaÃjmiêica pu tiêitatúêirihuaêa mej mi huaêunán. 4 Majta meêɨÌn É¨Ì mej aêucɨÌjxɨ, aêu tɨ naêa mej áêujujhuaêaneêe, aêɨÌɨ mú tihuaêumuáêate É¨Ì teɨte meêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì niuucari É¨Ì tɨ Dios jɨÌn huaêirájtuaani. 5 Aj pu êi seɨj u aêatanéj aêujna jáêahuaêa chajtaêa tɨ aêuun eêejtémeêecan aêujna u Samaaria. Ayee pu ántehuaa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨjɨÌn Felipe. Aj pu êi aêutéjche tɨ tihuaêutáêixaateêen aêɨÌjna jetze meêecan É¨Ì CɨrÃistuêu. 6 Jéihua mú ráêajaahuateêecaêa É¨Ì teɨte. MatɨÌêɨj ráanamuajriêi aêɨÌjna É¨Ì Felipe, ajta matɨÌêɨj tiuêuséij aêij tɨ tiêitɨj huarɨÌj, jeÃhua mú ráêatzaahuateêecaêa, aêiné ayée pu rɨjca mej mi ráamuaêaree É¨Ì tɨ Dios jetze aráujcaêanejcaêa. 7 Majta muêiitÉ¨Ì huarúj É¨Ì mej tiyáaruêuse huáêa tzajtaêa seijreêecaêa; jéêecan mú huajÃjhuacaêa aêɨÌɨme É¨Ì tiyáaruêuse matɨÌêɨj huiráacɨ É¨Ì teɨte tzajtaêa. Majta muêiitÉ¨Ì mú huarúj É¨Ì mej cɨyáaxaviêi, majta É¨Ì mej ruêɨÌɨca jetze cɨyáaxaviêi. 8 AêɨÌj mú jɨÌn huaújtemuaêave temuaêa naa aêujna chajtaêa. 9 Seɨj pu ajta aêutéveecaêa tɨ ayén ántehuaa tɨjɨÌn Simón. Jéêecan pu rúêumuaêareerecaêa aêɨÌjna tɨ tiêitɨÌj aêij huáruuren aêɨÌjna jɨmeêe mej aêij teêutaseÃj É¨Ì teɨte. Puêuri áêatee tɨ ayén rɨjcaa aêɨÌjna É¨Ì Simón. Jéihua pu áêujtzaahuateêecaêa aêɨÌjna jɨmeêe tɨ nuêu jéêecan ruxeêeveêe. 10 NaÃimiêi mú ráêatzaahuateêecaêa, tɨÌj naêa tɨêɨrÃi, majta É¨Ì mej vaujsi. Miyen tiêixáata tɨjɨÌn: âDios pu hui jetze araújcaêane amɨjna mɨ teáataêa. 11 Puêuri aêateeviêi aêɨÌjna É¨Ì Simón tɨ ayén rɨjcaa mej mi aêij teêutaseÃj. AêɨÌj mú jɨÌn ráêatzaahuateêecaêa. 12 Majta aêɨÌɨ mú ráêantzaahua tɨÌêɨj aêɨÌɨn Felipe huaêutáêixa aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì niuucari É¨Ì tɨ ayén tÃêiraxa É¨Ì tɨ jetzen tÃêaijta É¨Ì Dios, ajta É¨Ì tɨ jɨÌn raxa É¨Ì Jesús jetze meêecan. Aj mú mi huámuaɨêɨvijhuacaêa É¨Ì teteca, majta É¨Ì êuuca. 13 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Simón, aêɨÌɨ pu ajta ráêantzaahua. Ajta huámuaɨêɨvijhuacaêa. Jéêecan pu aêij teêutaseÃj aêɨÌjna jɨmeêe aêij tɨ yeêà rɨjcaa aêɨÌjna É¨Ì Felipe, ajta aêɨÌjna jɨmeêe tɨ tiêitɨÌj huaêutaseÃjra É¨Ì mej jɨÌn ráamuaêaree tɨ Dios jetze aráujcaêanejcaêa aêɨÌjna É¨Ì Felipe. AêɨÌj pu jɨÌn aêɨÌɨn Simón aêutéjche tɨ áêucheêecaneêen jamuan. 14 MatɨÌêɨj ráamuaêareeriêi aêɨÌɨme É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase, É¨Ì mej meri ráêantzaahua É¨Ì niuucari É¨Ì tɨ Dios jemi éêemeêecan aêɨÌɨme É¨Ì mej Samaaria aêuchéjme, aj mú mi huaêutaêÃtecaêa aêɨÌjna É¨Ì Pedro, ajta aêɨÌjna É¨Ì Juan aêɨÌmej jemi. 15 MatɨÌêɨj meêuun aêaráêa, aj mú mi raatáhuaviiriêi É¨Ì Dios tɨÌêij huateáturan huáêa tzajtaêa aêɨÌjna É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios. 16 Aêiné caxɨÌɨ pu yé veêecánejcaêa aêɨÌjna É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios tɨÌêij huateáturan huáêa tzajtaêa. Majta aêɨÌɨme É¨Ì teɨte, naÃmiêi mú huámuaɨêɨvijhuacaêa niuucajtzeêen aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 17 MatɨÌêɨj mi meêɨÌn É¨Ì mej huaêapua, aêɨÌɨ mú huaêavéêemuarɨêexɨ aêán huáêamuêuutzeêe aêɨÌɨme É¨Ì teɨte. MatɨÌêɨj miyen huarɨÌj, aj pu xaa yé veêecáane huáêa tzajtaêa aêɨÌjna É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios. 18 Tɨêɨquà aêɨÌɨn Simón raaseÃj tɨ yé veêecáane aêɨÌjna É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios matɨÌêɨj seɨÌj avéêemuarɨêe aêán muêúutzeêen. Tɨêɨquà aêɨÌɨn tumin huaêutáêamɨêɨcaa. 19 Ayee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Simón tɨjɨÌn: âSetáêaj naatáêan nej niyen huárɨni, nej seɨÌj avéêemuarɨêen, tɨÌêij yé veêecáanen aêɨÌjna É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios tɨÌêij aêɨÌɨn huateáturan aêɨÌjna tzajtaêa É¨Ì jaêatɨ. 20 Aj pu êi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Pedro tɨjɨÌn: âChéêe antipuáêare mɨ tumin, pajta múêee, aêiné pej pi piyen tÃêimuaêatze múêee pej tumin jɨÌn tiúêunanan É¨Ì Dios tɨ tihuaêatáêaca. 21 Capu hui ayén tiraavÃjteêe pej piyen tiuêutévaɨreêen peêɨÌjna jɨmeêe. Capej múêee huatáêacɨêɨpua aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì pej caà rɨÌêɨ tiêitiáêachaêɨɨ muaêa tzajtaêa É¨Ì Dios jemi. 22 Patáêaj raatapuáêajta peêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì pej aêij puaêa tÃêiruure. Patáêaj hui raatáhuavii É¨Ì Dios, tɨÌêij aêɨÌɨn Dios timuaatáêuuniêi aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì pej rájteu muaêa tzajtaêa. 23 Ayee nu tÃêimuaseij múêeetzi, jéêecan pej chueereêe muaêa tzajtaêa. Temuaêa pej tirajpuaÃitzi puaêamé peêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì pej auteájturaa É¨Ì Dios jemi. âAyee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Pedro. 24 Aj pu êi ayén tiuêutaniú aêɨÌjna É¨Ì Simón tɨjɨÌn: âSetáêaj raatáhuavii É¨Ì Dios tɨ ij caà tiêitɨÌj aêij neruuren, setɨÌj seuchén tiuêutaxájtacaêa. 25 Aêɨjna É¨Ì Pedro, ajta aêɨÌjna É¨Ì Juan, aêɨÌɨ mú tihuaêutáêixaa É¨Ì teɨte meêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì mej raaseÃj aêij tɨ tiêitɨÌj ráaruu É¨Ì Jesús, majta huaêutáêixa É¨Ì niuucari É¨Ì tɨ jɨÌn huaêirájtuaani É¨Ì Dios. Múêiicacié mú miyen tihuaêutáêixaa É¨Ì teɨte mej aêuchéjme aêujna u Samaaria. MatɨÌêɨj mi aêucɨÌj aêánna Jerusalén. 26 Tɨêɨquà seɨj tiuêuxájtacaêa jamuan aêɨÌjna É¨Ì Felipe. Aêii pu aêɨÌɨn púêeeneêe aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ seɨj tɨ tÃêivaɨreêe u ta japua É¨Ì Dios jemi. Ayee pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAricu áêuraêa aate pújmeêen aêájna juyéjraêa jetze tɨ Jerusalén aêuréêenineêi u jetze pújmeêen aêujna Gaza jáêahuaêa. AêɨÌjna juyéjraêa jetze, aêii pu aêɨÌɨn púêeen tɨ aêuun muêutzitá aêuréêenineêi. 27 Aj pu êi áêuraa aêɨÌjna É¨Ì Felipe. A pu aêucaméêeca tɨÌêɨj jaêatɨ antinájchecaêa tɨ Etiopia éêemeêecan. AêɨÌɨ pu aêɨÌɨn púêeen É¨Ì tuêuvéêeêatajpiêihuacaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Veêecán jɨÌn pu tiêitéjvee aêɨÌjna jemi É¨Ì mej jee Candace. Ayee pu huataújmuaêa Candace tɨjɨÌn Huaêareina É¨Ì mej meêuun éêemeêecan aêujna Etiopia. Aêɨjna É¨Ì tuêuvéêeêatajpiêihuacaêa, aêɨÌɨ pu antiújmuaêareerecaêa tɨ tumin seɨreêecaêa. AêɨÌɨ pu aêánna aêatanéj aêánna Jerusalén tɨÌêij Dios aêutéenajche. 28 Puêuri aêuun pɨÌjéêejve aêájna chuéjraêa japua tɨ aêuun éêemeêecan. AêɨÌɨ pu jetze aêaracaÃ É¨Ì carreta huaméêecaa. Yuêuxari pu jetze téêejijveêecaêa tɨ aêɨÌɨn raêuyúêuxacaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨ Dios jetze meêecan tÃêixaxaêataêa. Ayee pu ántehuaacaêa tɨjɨÌn IsaÃas. 29 Aj pu êi aêɨÌɨn xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios, raatáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Felipe tɨjɨÌn: âAjtéxɨɨri vejliêi amɨjna jetze mɨ carreta. Patáêaj raêantinájche. 30 Huatɨéechijméêe pu aêɨÌjna É¨Ì Felipe raêantinájchecaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Tɨêɨquà aêɨÌɨn Felipe ráanamuajriêi É¨Ì tɨ téêejijveêecaêa aêɨÌjna jetze É¨Ì yuêuxari aêɨÌɨn tɨ raêuyúêuxacaêa aêɨÌjna É¨Ì IsaÃas teecan. Aj pu êi aêɨÌɨn Felipe ayén tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Ni peyeúêite É¨Ì pej ráêajijveêe? 31 Aj pu êi ayén tiuêutaniú aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨjɨÌn: â¿Aêiné tÃêirɨêɨri nej yaúêitɨée náêaraêani, tɨ puaêa caà jaêatɨ naatáêitɨi aêij tɨ huataújmuaêa É¨Ì niuucari, nej ni yaúêitɨée náêaraêani? âAyee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Aj pu êi raatáêinee aêɨÌjna tuêuvéêeêatajpiêihuacaêa tɨ aêɨÌɨn Felipe antÃraêani É¨Ì carreta jetze, tɨ nuêu aêujyeÃjxɨêɨn jamuan. 32 Ayee pu téêaxajtacaêa É¨Ì tɨ jetzen téêejijveêecaêa tɨ ayén téêesiɨɨmuaêihuacaêa tɨjɨÌn: Meyeêujáj mej mi raajéêica matɨÌj nuêu huaêarujca É¨Ì cáneêaxɨ. Ayee puêu éeneêe aêame tɨÌj cáneêa mej racáyejsin. Aêiné ayée pu aêɨÌjna É¨Ì cáneêa capu avéêeniu, yee cumu tɨ caà téêanrɨêɨre. MatɨÌêɨj miyen raatéxɨeehuatacaêa, ayée pu cheêatá naêa caà teêevéêeniuucaêa aêɨÌjna matɨÌêɨj aêij puaêa ráaruu. 33 Jéihua pu nuêu tiuêutatéviêiriêi aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì mej raêutéxɨeehuariêiriêi. Capu jaêatɨ japuan huaniú aêɨÌjna. Capu ajta aêij tÃêirɨêɨri tɨ jaêatɨ ayén tiuêutaxáj aêɨÌjna jetze É¨Ì huáacɨxaêastemuaêameêen aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ aêiné aêɨÌɨ pu nuêu yaêuvÃêitɨ É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan tɨÌêij caà chéêe Ãiyen seijreêe chaanaca japua. 34 Aj pu êi aêɨÌɨn tɨ uvéêeêatajpiêihuacaêa, ayén tiraataêÃhuaêuriêi aêɨÌjna É¨Ì Felipe tɨjɨÌn: âPatáêaj naatáêixaateêen, ¿ni ruseɨÌj teújxajta naêari jaêatɨ seɨÌj téxajta? 35 Aj pu êi aêɨÌɨn Felipe aêutéjche tɨ raatáêixaateêen aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì tɨ ráêajijveêecaêa É¨Ì yuêuxari jetze. AêɨÌj pu huataxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì niuucari aêɨÌjna jɨmeêe aêij tɨ tiêitɨÌj ráaruu aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 36 MatɨÌêɨj mi ayée aêuréêene aêu tɨ jéêejmuaa. Aj pu êi aêɨÌɨn É¨Ì tuêuvéêeêatajpiêihuacaêa ayée pu tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Felipe tɨjɨÌn: âCasiêi, yeêecui ájmuaa. ¿Ni qui caà rɨêɨrà pej náamuaɨêɨhua ineetzi? 37 Aj pu êi Felipe ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âTɨ puaêa petéêatzaahuateêe muaêa tzajtaêa, aj pu xaa neêu huatárɨêɨristari. Aj pu êi ayén tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì tuêuvéêeêatajpiêihuacaêa tɨjɨÌn: âNee nu xaa neêu téêatzaahuateêe tɨ aêɨÌɨn Jesús iêi yaujraêan É¨Ì Dios. 38 Aj pu êi raataêaÃj tɨ huatéchaxɨn É¨Ì carreta. MatɨÌêɨj mi acáacɨ É¨Ì mej huaêapua. Aj mú mi atéecɨ á jaataêa. Tɨêɨquà aêɨÌɨn Felipe ráamuaɨêɨhuacaêa aêɨÌjna É¨Ì tuêuvéêeêatajpiêihuacaêa. 39 Aj mú mi aitacɨÌj á jaataêa. Ajta áêiyen aêɨÌɨn xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios yaêuvÃêitɨ aêɨÌjna É¨Ì Felipe jÃyeêitzi jɨmeêe. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì tuêuvéêeêatajpiêihuacaêa capu chéêe raaseÃj É¨Ì Felipe aêij tɨ huárupi. Capu amɨÌn aêij, iyáêuraa naa tiúêujtemuaêaveêe. 40 Ajta, aêɨÌɨn É¨Ì Felipe, aêúu pu aêutaseÃjre aêujna jáêahuaêa chajtaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Azoto. AêɨÌɨ pu tihuaêutáêixaa É¨Ì teɨte aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì niuucari tɨ jɨÌn Dios huaêirájtuaani. Ayee pu aêɨÌjna jɨÌn huarɨÌj, ajtahuaêa mé yee tɨ huachájtaêajme, ajtahuaêa méyee, ajta naêa caà aêaráêa aêujna jáêahuaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Cesarea.
