Los Hechos 2
WBT1 TɨÌêɨj aêájna tejaêuréêenen aêájna xɨcájraêa mej jetzen tÃêiyestehuaêa meêɨÌjna jɨmeêe taêaráhuaêapua i itɨeeri. Ayee mú ratamuáêamua tɨjɨÌn Pentecostés. Aj mú mi naÃmiêi tiújseɨj aêájna xɨcájraêa jetze aêujna u chiêita. 2 MatɨÌêɨj mi ráanamuajriêi tɨ caêanÃn jɨÌn huatajújhuaêanacaêa u júteêe. Jéihua pu téêusihuajnacaêa aêujna u chiêita aêu mej eêiráteêecaêa. 3 Aj mú mi tiêitɨj huaseÃj ayée cumu neanuri tɨ áêataa. Ajta aêusiújtzaêanixɨ cɨliéêeneêejméêe aêɨÌjna É¨Ì neanuri. Tɨêɨquà aêɨÌɨn huáêa muêúutzeêen eêerávatzɨjxɨ É¨Ì tɨ ajtasiújtzaêanixɨ. 4 Tɨêɨquà huateájturaa É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios huáêa jemi É¨Ì teɨte. MatɨÌêɨj mi autéjhuii mej tiuêuxáj seica jɨmeêe É¨Ì niuucari mé caà xɨ jaêanáj jɨÌn méêe tejáêaxa. AêɨÌɨ pu huaêutáêa É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios mej miyen tiuêutaxáj. 5 Majta seica É¨Ì teɨte meêuun aêutéêuucaêa É¨Ì mej nainjapua curéêecɨjxɨ É¨Ì chuej japua. An mú aêutéêuucaêa aêánna Jerusalén. Jéihua mú raxɨÌêeveêecaêa aêɨÌɨme É¨Ì mej meêánna éêechejcaêa, É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan mej miyen rɨjca aêij tɨ tÃêijxeêeveêe É¨Ì Dios. 6 MatɨÌêɨj ráanamuajriêi tɨ huatajújhuaêanacaêa, naÃjmiêi É¨Ì mej tiújseɨj, capu aêij huáêamitɨejteêecaêa É¨Ì huáêa tzajtaêa. Jéêecan mú aêij puaêa teêutaseÃj aêiné mehuáêanamuajracaêa mej tÃêixajtacaêa aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì huaêaniuuca seɨj ajta seɨj. 7 Jéihua mú aêij puaêa tejáêuseijracaêa. Ayee mú tiúêurihuaêuracaêa tɨjɨÌn: âAêiime i teteca i mej tiêixa, aêúu mú hui Galilea éêemeêecan. 8 ¿Aêiné tiuêutárɨêɨristarecaêa mej miyen tÃêixajta tetɨÌj iteen tiêitamuáêamua? Taniuuca mú jɨÌn tiêixa memɨÌjna. 9 Seica tu teêuun éêemeêecan aêujna jáêahuaêa Partia, teajta seica aêujna Media, teajta seica aêujna Elam; teajta seica aêujna jáêahuaêa Mesopotamia. Teajta seica teêuun éêemeêecan aêujna Judea. Teajta seica aêujna jáêahuaêa Capadocia, teajta seica aêujna u Ponto. Teajta seica aêujna jáêahuaêa Asia éêemeêecan. 10 ‘Seica tu teajta teêuun éêemeêecan aêujna jáêahuaêa Frigia, teajta seica aêujna Panfilia. Teajta seica aêujna jáêahuaêa Egipto, teajta puaêamecɨé aêujna u Africa, teajta naÃjmiêicɨêe aêuun mej ɨmuá teêeránamua u Cirene, teajta aêujna u Creta, teajta aêujna Arabia. Seica mú Roma éêemeêecan; aêɨÌɨ mú majta yé tamuaare, aêɨÌɨme É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan, majta É¨Ì mej huateújjuriiyustacaêa. Teen tu huáêanamua aêij mej tiêixa i taniuuca jɨmeêe. AêɨÌj mú jɨÌn tiêixa tɨ naa namuajreêe aêij tɨ yeêà rɨj áêayeêi É¨Ì Dios. âAyee mú tihuaúrixaa. 12 Seica mú aêij teêutaseÃj. Majta seica, aêij puaêa titeêutaújmuajtecaêa. AêɨÌɨ mú mi tiuêutaúêihuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Tiêitaqui aêij rɨni? 13 Majta seica huaêutéxɨeehuariêiriêi, É¨Ì mej miyen tɨjɨÌn: âNahuáj mú antiêà tɨ ruêi. AêɨÌj mú jɨÌn táêaruaj. âAyee mú tiuêutaxájtacaêa. 14 Ajta aêɨÌɨn Pedro, aêɨÌɨ pu á aêutéechaxɨ, majta É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan seɨj aráêase. Aj pu i huaêutajé caêanÃn jɨmeêe aêɨÌmej É¨Ì teɨte. Ayen tɨjɨÌn: âXáanamuajriêi temuaêa naa, mɨ sej Israél jetze ajtémeêecan, seajta mɨ sej Ãiyen aêuchéjme Jerusalén. Nichéêe aêatzu tejámuaatáêixaateêen. 15 Ayee xu tiêixa tɨjɨÌn: “Metaêaruá aêɨÌɨme É¨Ì teteca.” Camu xaa neêu. Capu hui ayén tiêayajna aêiné auchén pu aêireêenejsin É¨Ì xɨcaj. 16 Mɨ ajta, aêii pu aêɨÌɨn púêeen É¨Ì tɨ raaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ teecan tɨ ayén ántehuaacaêa tɨjɨÌn Joel. AêɨÌɨ pu hui aêɨÌjna jɨÌn tiêitéveecaêa É¨Ì Dios jemi tɨ ij Dios jetze meêecan tihuaêutáêixaateêen É¨Ì teɨte. 17 Ayee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna tɨjɨÌn: Ayee pu nuêu tiêixa É¨Ì Dios. Ayee pu téêeme aêájna xɨcájraêa jetze tɨÌêɨj jetzen teêentipuáêari naÃjmiêi. Nexɨejniuêuca nu u aêutaêÃtiêi tɨÌêij huáêa tzajtaêa huateáturan É¨Ì mej yen huachéjme Ãiyen chaanaca japua. Ãêamuayaujmuaêa, É¨Ì mej teteca, majta É¨Ì mej êuuca, aêɨÌɨ mú neniúucajtzeêe tihuaêutáêixaateêesin É¨Ì teɨte. Ajta áêamuavaujsimuaêa metiêimáara mú muáêajuêun aêájna xɨcájraêa jetze. 18 Neajta nexɨejniuêuca u aêutaêÃtiêi tɨÌêij huateáturan huáêa jamuan É¨Ì mej tÃêivaɨreêe ineetzi jetze meêecan. Capu amɨÌn aêij tɨ puaêa méteteca nusu méjuuca. AêɨÌɨ mú majta neniuuca jɨÌn tihuaêutáêixaateêesin. 19 Nee nu tiêitɨÌj amuaataseÃjrateêesin u ta japua É¨Ì sej jɨÌn ramuaêaréeren aêij tɨ tiêitɨj rɨni. Seajta raseijran tiêitɨj sej jɨÌn aêij teêutaseÃj veêecán japua tɨÌj naêa veêée i chuej. Tiêitɨj xu seijran tɨÌj xúureêe, seajta taij, seajta É¨Ì táêajcɨtziu. 20 Ajta É¨Ì xɨcaj, capu chéêe airáxɨri. Ajta É¨Ì máxcɨraêi, ayée pu huataújruurejsin tɨÌj xúureêe. Aj pu xaa tejaêuréêenejsin aêájna xɨcájraêa jetze tɨÌêɨj aêɨÌɨn tavástaraêa yé veêecáanen Ãiyen chaanaca japua. AêɨÌɨ pu nuêu ajtahuaêa raajéjcuareêen naÃjmiêi tɨÌj puaêamé tÃêiseijreêe Ãiyen chaanaca japua. Naa pu nuêu tiêiseÃireêe aêame aêájna xɨcájraêa jetze. Ajta, aêájna tiúêutziɨɨniêireêe pu aêame. 21 Mɨ ajta, jaêatɨ tɨ naêa tɨ puaêa Dios huatáhuavii, aêɨÌjna É¨Ì Dios japuan pu niuuni aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Ayee pu hui tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Joel. 22 ‘MÉ¨Ì sej Israél jetze ajtémeêecan, xáanamuajriêi seêɨÌjna: Xuêuri ramuaêaree tɨ Dios raêantÃhuaêu aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨ Nazarét éêemeêecan. Ayee pu tiêayajna aêiné aêɨÌjna É¨Ì Jesús, jeÃhua pu tiêitɨ jɨÌn ayén huarɨÌj tɨ huápɨêɨ ruxeêeveêe, aêɨÌjna jɨmeêe tɨ tihuaêutaseÃjrateêen É¨Ì teɨte. AêɨÌɨ pu ajta rumuárɨêeriêireêaraêan jɨmeêe ayén huarɨÌj múêejmi jemi sej si ráamuaêaree tɨ Dios raêantÃhuaêu. 23 ‘Ayee pu tiraaxɨÌêepɨêɨntare É¨Ì Dios tɨ seɨÌj amuaatátuiireêen É¨Ì teáataêa. Ajta amuacaà pu aêɨÌɨn Dios ráamuaêareeriêi sej yeêà huarɨÌj, múêeen xu ráêutatai É¨Ì cúruu jetze. Majta seica É¨Ì mej aêij puaêa tÃêiteteɨte, aêɨÌɨ mú amuaatévaɨ. 24 Ajta Dios pu raatatɨÌste É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan. AêɨÌɨ pu ajta japuan huaniú É¨Ì tɨ jɨÌn rajpuaÃjtzi tɨÌêɨj huamɨÌêɨ aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Ayee pu huarɨÌj, aêiné capu huatárɨêɨristarecaêa tɨ áêateeviêin tɨ aêuun éêeseijreêe mɨêɨchite tzajtaêa. 25 ‘AêɨÌj pu jɨÌn ayén tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì David teecan aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: Jaêanáj tɨ naêa nu raseÃj neêɨÌjna É¨Ì tavástaraêa tɨ yé vejliêi seijreêe ne vejliêipua nerɨêɨrÃintaêa. AêɨÌj pu jɨÌn caà tiêitɨÌj néêɨtziiteêe. 26 AêɨÌj nu jɨÌn netémuaêaveêe yú ne tzajtaêa. Jéêecan nu rɨÌêɨ tiratáêaca É¨Ì Dios. Neajta inee, canu rɨÌêɨ aêij aêiné naúcheêe rachúêeveêen tɨÌêij aêɨÌɨn ajtahuaêa naatátɨsten i nexɨejniuêuca. 27 Néntemuaêaveêe aêiné múêee Dios pej caà mé nejaúujɨsin aêujna mej aêuteáruêipi É¨Ì mɨêɨchite. Capej pajta raatáêasin tɨ huatépete i nehuáêiraêa ineetzi pej jeÃhua nexɨÌêeveêe. 28 Pajta pajtáhuaêa penaêa naatátɨsten i nexɨejniuêuca neatáêaj ruuri náêaraêani rusén jɨmeêe. Ayee pej naa tinaatáêasin nej huatántemuaêaveêen aêujna pej aêutéveeca. Ayee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì David teecan. 29 ‘Neêihuáamuaêa, ayée nu hui tejáêamuaêixaateêe tzáahuatiêiraêa jɨmeêe tɨ aêɨÌɨn David ari huamɨÌêɨ, majta raêaváêana. Aúcheêe pu yé seijreêe Ãiyen Jerusalén aêu mej yeêaváêana. 30 Mɨ ajta tiêitɨj pu jɨÌn tiêitéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì David teecan. AêɨÌɨ pu rúêumuaêareerecaêa tɨ aêɨÌɨn Dios ayén huarɨÌj aêɨÌjna jɨmeêe tɨ Dios seɨÌj aêujyeÃjtza É¨Ì ruhuáacɨxaêa aêɨÌjna É¨Ì David teecan aêɨÌjna japua É¨Ì É¨puari. 31 Aêiné aêɨÌɨ pu David teecan rúêumuaêareerecaêa aêij tɨ tiêitɨ aêame jaêanáj, aêɨÌɨ pu aêɨÌjna jɨÌn raataxájtacaêa tɨ aêɨÌɨn CɨrÃistuêu huatarújsin. Ajta tɨ caà Dios mé rúujɨsin aêujna aêu mej aêuteáruêipi É¨Ì mɨêɨchite, capu nuêu ajta huatejpetzi É¨Ì ruhuáêiraêa jetze. 32 ‘Puêuri hui Dios raatatɨÌste É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨÌêij ajtahuaêa ruuri áêaraêani. Teen tu tiuêuséij teêÃjna jɨmeêe. 33 Puêuri aêujyeÃjxɨ rɨêɨrÃintaêa É¨Ì Dios u ta japua. Ajta puêuri raêancuréêa aêɨÌjna É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì tɨ Dios jɨÌn ayén teêataújratziiriêi. Ayee pu êi cuj, i sej tÃêiseij Ãjii, ajta nain jɨmeêe sej tÃêinamua, aêúu pu hui éêemeêecan u ta japua É¨Ì Dios jemi. 34 ‘Meêecui xaa, capu tÃraa u ta japua aêɨÌjna É¨Ì David teecan. Majta ayée pu tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: Ayee pu aêɨÌɨn tavástaraêa tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì nevástaraêa tɨjɨÌn: “Paúcheêe yen újcatii Ãiye nerɨêɨrÃintaêa ajta nenaêa caà huaêutémuaêitɨn É¨Ì mej muájchaêɨɨreêe. 35 Aj mú mi muaatévaɨreêesin múêeetzi.” Ayee pu tiraataêixaa É¨Ì Dios. 36 ‘AêɨÌj mú jɨÌn, matáêaj seica naÃmiêi É¨Ì mej Ãiyen aêuchéjme Israél, matáêaj ráamuaêaree tɨ ayén tiêayajna aêÃjna i niuucari aêɨÌjna É¨Ì Jesús sej ráêutatai, aêii pu aêɨÌɨn púêeen É¨Ì tɨ Dios ayén raatamuáêa tɨjɨÌn Tavástaraêa, ajta CɨrÃistuêu. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Pedro. 37 MatɨÌêɨj ráanamuajriêi É¨Ì teɨte, aêij pu puaêa huaêutáêa É¨Ì huáêa tzajtaêa. Aj mú mi miyen tiraataêÃhuaêuriêi meêɨÌjna É¨Ì Pedro, majta É¨Ì seica É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan seɨj aráêase. Ayee mú tɨjɨÌn: âCasiêi, taêihuaamuaêa, ¿aêiné terɨni Ãjii? 38 Aj pu i ayén tiuêutaniú aêɨÌjna É¨Ì Pedro tɨjɨÌn: âSetáêaj naÃjmiêi seɨcɨé tihuaújmuaêatziiteêen seêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì tɨ ruxeêeveêe É¨Ì Dios jemi, setáêaj huámuaɨêɨvijhua niuucajtzeêen É¨Ì tavástaraêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Ayee xu seêɨÌjna jɨÌn huárɨni, aj puêi tejámuaatáêuuniêira É¨Ì Dios, ajta aêɨÌɨ pu raataêÃti tɨ xɨéjniuêucareêaraêan huateáturan múêejmi jemi. 39 AêÃjna i niuucari áêamuacɨêɨti múêejmi, ajta ruyaujmuaêa, ajta É¨Ì mej aêɨmuá aêuchéjme seɨÌj chuéjraêa japua. Ayee pu tihuáêacɨêɨti naÃjmiêica tɨ huaêutájeeve aêɨÌjna É¨Ì tavástaraêa, É¨Ì tɨ Dios púêeen. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Pedro. 40 Seica niuucari pu jɨÌn tihuaúêixaa. Jéihua pu huaêutáêijmɨijriêi mej mi caà miyen aêij puaêa titetiújchaêɨɨ matɨÌj É¨Ì seica É¨Ì teɨte. 41 AêɨÌɨme É¨Ì mej ráanamuajriêi, aêɨÌɨ mú huaújmuaɨêɨhuacaêa É¨Ì mej miyen aráêase aêachú cumu huaÃca viêiraêa. Aj mú mi aêɨÌmej jemi antéujseɨj É¨Ì seica É¨Ì mej téêantzaahua. 42 Majta naÃjmiêi mú miyen tiúêujmuaêatziiteêecaêa, aêɨÌɨ mú tihuáêamuaêatejcaêa aêɨÌɨme É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase. RɨÌêɨ mú naa tiêitéchejcaêa. Majta rujɨÌɨmuaêa huaréurɨêɨpɨêitehuaêa É¨Ì pan seɨÌj majtáhuaêa mɨ seɨÌj. Majta mú ratéhuaucareêe É¨Ì Dios jemi. 43 Jéêecan mú rɨÌêɨ titeújmuaêatejcaêa É¨Ì mej téêantzaahua. Majta meêɨÌn É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase, Dios pu huaêutévaɨ mej mi miyen tiuêuyɨÌêɨtɨhuaêan mecaà máà j seica. 44 NaÃjmiêi mú rɨÌêɨ tiêitéchejcaêa É¨Ì mej téêantzaahua. Majta mú naÃjmiêi tiuêuréêuraêa tɨÌj naêa aêachú tɨ caj tiêipuaêamé seɨj ajta É¨Ì seɨj tiêitɨ cuaêira, ajta tiêitɨ cɨÌɨxuri. 45 Ayee mú rɨjcaa, tɨ puaêa caà jaêatɨ aêij tÃêijviicuaêira, seɨj pu tiêitɨÌj tuaani tɨ áêareêaraêan púêeen, aj pu i xaa raatáêasin É¨Ì tumin aêɨÌjna É¨Ì tɨ caà aêij tÃêijviicuaêi. 46 Jaêanáj tɨ naêa nain tújcaêari tzajtaêa mú tiújseêɨrihuaêa u teyujtaêa. Majta mú meêuun tiújseêɨrihuaêa aêu mej éêeche mej mi huaréêurɨêɨpɨêiteêen seexuêijméêen seɨj majta seɨj. NaÃjmiêi mú tÃêicuaêacaa. Jéêecan mú rútemuaêaveêecaêa É¨Ì ru tzajtaêa. 47 RɨÌêɨ mú tiratáêacareêe aêɨÌjna É¨Ì tavástaraêa. Majta seica naa mú tiyaúêitɨée muáêaraa. TɨÌj naêa nain xɨcaj tzajtaêa, Dios pu caêanÃjraêa huaêatáêacareêe aêɨÌmej É¨Ì teɨte mej mi jéjcuacan jɨÌn téêantzaahuateêen. AêɨÌj mú jɨÌn jaÃtzeêe huatámuêiirecaêa.
