San Marcos 9
WBT1 Ajta ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âAyej xaa neêu tiêayajna, ayée nu tejáêamuaêixaateêe. Seica É¨Ì mej yé huatéêuu ayajna, aêɨÌɨ mú caà xɨ cuiêini aêajtá menaêa caà amuacaà raaseÃj tɨÌêɨj yatanéjsin É¨Ì Dios tɨÌêij tiuêutaêaÃjta Ãiyen chaanaca japua aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì rumuárɨêeriêireêaraêan. 2 Teuuméêeca aêachú cumu arájsevi xɨca, aj puêi aêɨÌɨn Jesús án aêujnéj jɨrà japua. AêɨÌmej pu aêuvÃêitÉ¨Ì aêɨÌjna É¨Ì Pedro, ajta É¨Ì Jacobo, ajta É¨Ì seɨÌj, aêɨÌjna É¨Ì Juan. Ajta áêiyen seɨcɨé huaújruu aêɨÌjna É¨Ì Jesús, á mú aêunéjneêericaêa. 3 Tatzari pu jɨÌn seijreêecaêa aêɨÌjna. Temuaêa pu tiuêutécuainarecaêa É¨Ì cɨÌɨxureêaraêan. Yee pu éeneêe seijreêecaêa tɨÌj seeri. IÃyen chaanaca japua capu máêa jaêatÉ¨Ì tɨ raayɨÌêɨtɨ tɨ cɨÌɨxuri tiuêujáêusin tɨÌêij ayén tiêicuáinaviêi áêaraêani. 4 Majta aêɨÌmej huaseÃj aêɨÌjna É¨Ì ElÃas tɨ ajmÃêi tÃêixaxaêataêa É¨Ì Dios jetze meêecan, majta meêɨÌjna É¨Ì Moisés teecan. AêÉ¨Ì mú tÃêixajtacaêa meêɨÌjna jamuan É¨Ì Jesús. 5 Aj pu i aêɨÌɨn Pedro, ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Ayen tɨjɨÌn: âMaeestru, xɨÌêepɨêɨn pu naa tej yé huatéêuu tiyajna. Tichéêe huaÃcaca huátaahuaa ɨnaamua. SeɨÌj tɨ múêeetzi huácɨêɨti, ajta seɨj aêɨÌjna É¨Ì Moisés, ajta seɨÌj aêɨÌjna É¨Ì ElÃas. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Pedro. 6 Aêiné aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe É¨Ì Jesús metiuêutátziɨn huápɨêɨ. Ajta aêɨÌɨn Pedro, capu aêij ráêamitɨejteêecaêa aêij tɨ yeêà tiuêutaxáj. 7 TɨÌêɨj jà jaitɨri eêecáviêirixɨ huáêa japua. Huáêa tzajtaêa pu rájrupi. Aj mú mi ráanamuajriêi tɨ jaêatɨ ayén tiuêutaxájtacaêa, tɨjɨÌn: âAêi pu Niyauj pɨÌrɨcɨ É¨Ì nej rachúêeveêe. Xáanamuajriêi seêÃjna. âAyee pu tiuêutánamuajre. 8 MatɨÌêɨj huanéereajraa nain japua, capu chéêe éêe aêatɨÌjcaêa. AêÉ¨Ì puêu aêutéveecaêa huáêa jamuan aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Aj mú mi aêucɨÌj. 9 MatɨÌêɨj eêiicájuêucaa, aêɨÌɨ pu tihuaêuêÃjca aêɨÌjna jɨmeêe mej caà jaêatÉ¨Ì ixaateêe aêij mej tiuêuséij, aêiné seica mú nuêu raajéêicatan aêɨÌjna tɨ ajta teáataêa jetze ajtémeêecan. TɨÌêɨj nuêu huamɨÌêɨn, aj pu nuêu ijtáêi huatarújsin. Aj pu nuêu i huatárɨêɨristari mej raataxáj. 10 AêɨÌj mú jɨÌn, avÃitziêi jɨÌn tÃêixajtacaêa aêij mej tiuêuséij. Ayee mú tiúêurihuaêuracaêa aêij tɨ huataújmuaêa aêÃjna tɨ nuêu ajtahuaêa nuêu huatarún É¨Ì tɨ mɨêɨni. 11 Aj mú mi miyen tiraataêÃhuaêuriêi É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âAêɨÌɨme É¨Ì mej téêeyuêuxaca, ¿aêiné een jɨÌn miyen tÃêixaxaêa tɨ amuacaà yé nuêu uvéêenejsin aêɨÌjna É¨Ì ElÃas? 12 Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âAyej xaa neêu tiêayajna. AêɨÌjna ElÃas amuacaà pu aêɨÌɨn yé uvéêenejsin. AêÉ¨Ì pu nain tiêijéjcuareêen. Neajta inee, nichéêe aêatzu tejámuaataêÃhuaêu. ¿Aêiné téêaxa É¨Ì yuêuxari jetze aêɨÌjna jɨmeêe i nej neajta teáataêa jetze airáane? Ayee pu téêaxa nej nuêu jeÃhua rajpuaÃjtzi naêame. Majta nuêu naêaxɨéehuariêira muáêajuêun. 13 ‘Ayee nu tejáêamuaêixaateêe. Puêuri yé uvéêene aêɨÌjna É¨Ì ElÃas. Puêuri ayén teêaraúraste aêij tɨ yeêà téêeyuêusiêihuacaêa aêɨÌjna yuêuxari jetze. Seica mú miyen aêij puaêa ráaruuren aêij mej yeêà tÃêijxeêeveêe. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Ajta áêuraa aêɨÌɨme jamuan, aêɨÌjna É¨Ì Pedro, ajta É¨Ì Jacobo, ajta aêɨÌjna É¨Ì Juan. 14 MatɨÌêɨj u eêiréêene aêu mé éêaij éêeneêe É¨Ì seica É¨Ì mej Jesús jamuan áêujujhuaêaneêe, matɨÌêɨj mi huaêuseÃj mej jeÃhua eêetiújseɨreêecaêa É¨Ì teɨte huáêa jamuan meêɨÌjna É¨Ì seica. AêɨÌɨme mú majta huaseÃj É¨Ì mej téêeyuêuxaca teyujtaêa. AêÉ¨Ì mú miyen tiúêurihuaêuracaêa. Majta mú tɨÌn nÃniuêucacucaêa. 15 Majta meêɨÌn É¨Ì teɨte, matɨÌêɨj raaseÃj aêɨÌjna É¨Ì Jesús, jeÃhua mú huataújtemuaêave. MatɨÌêɨj mi aêuruáachejraa jemin mej mi raatateújteêen. 16 TɨÌêɨj jà aêɨÌɨn ayén tihuaêutaêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Tiêitájni jɨÌn setiúêurihuaêu? 17 Aj pu i seɨÌj tɨ aêutéveecaêa huáêa tzajtaêa, aêɨÌɨ pu ayén tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âMaeestru, yee nu ravéêeviêitɨ É¨Ì niyauj, tiyaaruêu tɨ tzajtaêan seijreêe. AêɨÌjna É¨Ì tiyaaruêu, aêɨÌɨ pu caà ratáêaca tɨ huatáaniuni. 18 Aêiné jaêanáj tɨ naêa tɨ aêɨÌɨn tiyaaruêu rájviiviêi, ajta á yaêarájrɨeesin á chuaataêa. Ajta jeÃhua áijjaamɨxcueêireêe áêayeêi aêɨÌjna É¨Ì paêarɨêɨ. Ajta ancuréêujcɨêɨmee É¨Ì rutamej jɨmeêe. Ajta huatécɨyaaxari nain japua É¨Ì ru tzajtaêa. Nuêuri huaêutáhuaviiriêi É¨Ì mej múêeetzi jamuan áêujujhuaêan mej raatamuáriteêen meêɨÌjna É¨Ì tiyaaruêu. MÉ¨Ì majta meêɨÌn, camu raayɨÌêɨtɨhuaêa muáêaraa. âYee pu tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. 19 Aj puêi ayén tiuêutaniú aêɨÌjna É¨Ì Jesús, tɨjɨÌn: â¿Ni tzaa secaà raayɨÌêɨtɨ múêeen? ¿Ni secaà xɨÌɨ téêatzaahuateêe? ¿Aêachúni puaêan nineêiraêa ruxeêeveêe nej aêamua jɨmeêe huáviicuaêireêen sej si huaruitɨejteêen? âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Aj pu i ayén tÃhuaêutaêaÃjte tɨjɨÌn: âMé seêevéêeviêitɨchi mɨ paêarɨêɨ. 20 Aj mú mi áa yeêevéêeviêitɨ. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì tiyaaruêu tɨ tzajtaêan seijreêecaêa É¨Ì paêarɨêɨ, tɨÌêɨj aêɨÌɨn huaseÃj É¨Ì Jesús, aêɨÌɨ pu raatécaêatzɨjxɨ É¨Ì paêarɨêɨ. Aj pu i aitáve á chuaataêa. TɨÌêɨj jà pÉ¨Ì tavaɨÌjtzixɨÌ, áijjaamɨxcueêireêe. 21 Aj pu i Jesús ayén tiraataêÃhuaêuriêi aêɨÌjna É¨Ì táà tajraêan É¨Ì paêarɨêɨ tɨjɨÌn: â¿Aêachúni ari áêatee tɨ ayén tÃêiruure? Ajta aêɨÌɨn táà tajraêan, ayén tiuêutaniú tɨjɨÌn: âTɨÌj naêa tɨ páêarɨêɨstacaêa. 22 Ajta aêɨÌjna É¨Ì tiyaaruêu tɨ tzajtaêan seijreêecaêa, jeÃhua pu hui án yáêujɨÌpuaa taij tzajtaêa, ajta á jaataêa tɨÌêij raajéêica. TÉ¨Ì puaêa peraayɨÌêɨtɨhuaêan pej tiráahuaateêen, táêancuêuvajxɨêɨ, pajta taatévaɨreêen. âYee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna táà tajraêan. 23 Aj pu i Jesús ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNaÃjmiêi pu tÃêirɨêɨri jemin É¨Ì tɨ téêatzaahuateêe. 24 Aj pu i aêɨÌɨn táà tajraêan É¨Ì paêarɨêɨ ayén tiêihuaújyeinecaêa tɨjɨÌn: âNetéêatzaahuateêe inee. Naatévaɨreêe neatáêaj jaÃtzeêe téêantzaahuateêen. âYee pu tiuêutaxájtacaêa. 25 Aj mú mi ajteáxɨɨrecaêa jeÃhua É¨Ì teɨte meruaachijméêe. TɨÌêɨj aêɨÌɨn Jesús huaêuseÃj, aj puêi raêajtéêaxɨ É¨Ì tiyaaruêu tɨ paêarɨêɨ tzajtaêa seijreêecaêa. Ayen tɨjɨÌn: âMúêee tiyaaruêu, pej caà huiteájnamua, pej caà atániuuve, ayée nu tÃêimuaêaijteêe, pej raatátuaani mɨ paêarɨêɨ. Pecaj chéêe tzajtaêan uteáruêipicheêen. 26 Aj pu i huajÃjhuacaêa aêɨÌjna É¨Ì tiyaaruêu. Temuaêa pu tiraatécaêatzɨjxɨ aêɨÌjna É¨Ì paêarɨêɨ caêanÃn jɨmeêe. Aj puêi huirájraa É¨Ì tzajtaêan. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì paêarɨêɨ, áa puêu aucaêitÉ¨Ì jáêaraa. Xɨee tɨ cuj huamɨÌêɨ. AêɨÌj mú jɨÌn miyen tÃêimuaêatzejcaêa É¨Ì teɨte tɨ nuêu huamɨÌêɨ. 27 MÉ¨Ì ajtáêi caà capu. Jesús pu raêajvÃêi muájcaêareêaraêan jetze. Aj puêi raêajjáj. TɨÌêɨj jà huatéechaxɨ aêɨÌjna É¨Ì paêarɨêɨ. Aj mú mi aêucɨÌjxɨ naÃjmiêi. 28 TɨÌêɨj jà Jesús chiêita uteájrupi, majta É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. MatɨÌêɨj mi avÃitzi jɨÌn tiraêÃhuaêuriêi aêɨÌjna É¨Ì Jesús, miyen tɨjɨÌn: â¿Aêiné een jɨÌn tecaà raayɨÌêɨtɨhuaêa taêaraa tej tiyen tiraatamuáriteêen aêɨÌjna É¨Ì tiyaaruêu tɨ tzajtaêan seijreêecaêa? 29 Aj pu i Jesús ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âSeêej raatamuáriteêen seêɨÌjna tiyaaruêujraêa, ayée pu tiúêujxeêeveêe sej raatéjhuauni É¨Ì Dios jemi, seajta rúêitziêiveêe. 30 MatɨÌêɨj mi aêucɨÌj. Aêuu mú aêaráêa aêájna jáêahuaêa u Galilea. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Jesús, aêɨÌɨ pu tihuáêamuaêatehuaêa avÃitzi jɨmeêe É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. Ayee pu aêɨÌjna jɨÌn huarɨÌj aêiné capu raxɨÌêeveêecaêa mej ráamuaêaree É¨Ì teɨte aêu tɨ aêij jeeêin. Ayee pu tihuáêaêixaateêecaêa tɨ nuêu jaêatÉ¨Ì jɨÌmeêen tiuêutátuiireêesin aêɨÌjna tɨ ajta teáataêa jetze airáane aêɨÌɨme jemi É¨Ì teteca. Aj mú nuêu mi raajéêicatan. Aru huaÃca xɨca jetze pu huatarújsin, ruuri pu nuêu ajtahuaêa aêame. 32 Majta meêɨÌn É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêen, camu yaúêitɨée muáêaraa aêij tɨ tihuáêaêixaateêecaêa. Majta tÃêitziɨɨneêecaêa. Camu áêujcaêanejcaêa mej raatáhuavii tɨ huaêutáêixaateêen temuaêa naa eêehuauritɨéecan jɨmeêe. MatɨÌêɨj mi aêucɨÌj. 33 Aêuu mú aêaráêa jáêahuaêa chajtaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Capernaúm. MatɨÌêɨj mi chiêita aêuteájrupi. Aj pu i Jesús ayén tihuaêutaêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Tiêitájni aêij setiúêurihuaêuracaêa aêájna juye jetze? 34 Camu huataniú, aêiné metÃêiteviêiraêacaêa aêɨÌjna jɨmeêe mej tiúêurihuaêuracaêa meêɨÌjna jɨmeêe tɨjɨÌn aêatani jaÃtzeêe ruxeêeveêe aêame. 35 Aj pu i aêujyeÃjxɨ aêɨÌjna É¨Ì Jesús. TɨÌêɨj jà huaêutajé É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase. Ayee pu tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âTÉ¨Ì puaêa jaêatÉ¨Ì ayén tiraêaráanajche tɨ aêɨÌɨn puêéeneêen tɨ jaÃtzeêe veêecán jɨÌn tiêitéveecaêa, aêɨÌɨ pu ruxeêeveêe tɨ aêɨÌɨn puêéeneêen tɨ jaÃtzeêe cɨÌlieeneêecan jɨÌn tiêitéveecaêa. Ruxeêeveêe tɨ huaêutévaɨreêen naÃjmiêica É¨Ì teɨte. 36 Aj pu i paêarɨêɨ aj auvÃêitɨ. A jáêitaêa yaêutára aêu mej eêeréêetei É¨Ì seica. Aj pu i raêavéêevii É¨Ì muêúutzeêen. TɨÌêɨj jà ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: 37 âAyee pu tÃêeen, jaêatÉ¨Ì tɨ naêa tɨ paêarɨêɨ jamuan huayeÃjxɨêɨn, ajta ráachaêɨɨn neetzi jetze meêecan seɨj É¨Ì paêarɨêɨ tɨÌj aêÃjna, aêɨÌjna téviraêa ajta pu nechaêɨj ineetzi. Ajta aêÃin É¨Ì téviraêa, capu ineetzi naêa ancuréêeviêitɨ sino ajta pu raêancuréêeviêitɨ É¨Ì Dios, É¨Ì tɨ nejaêutaêÃtecaêa nej yé tanén. 38 Ajta aêɨÌjna É¨Ì Juan, aêɨÌɨ pu ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âMaeestru, seɨj tu huaseÃj tɨ huáêamuariteêecaêa aniúucajtzeêen jɨmeêe É¨Ì tiyaaruêu É¨Ì mej huáêa tzajtaêa seijreêecaêa É¨Ì teɨte. Aêiné capu áêucheêecaneêe ta jamuan, aêɨÌj tu jɨÌn raatáêijmɨijriêi tɨ caà ayén rɨjca. âYee pu tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Juan. 39 Aj pu i aêɨÌɨn Jesús ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âCaxu siyen tÃêiraêijmɨijra. TÉ¨Ì puaêa jaêatÉ¨Ì ayén rɨjca É¨Ì mej jɨÌn aêij tiraêutaseÃjra, aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ pu xaa áêucheêecaneêe aêame ne jamuan. Ajta aêɨÌɨn, capu jaêanáj aêij puaêa tiêinexáata aêame. 40 TÉ¨Ì puaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ caà ta jemi niuu, aêɨÌɨ pu xaa tavaɨreêe itejmi. 41 Ayee nu xaa neêu tejáêamuaêixaateêe, jaêatÉ¨Ì tɨ naêa, tɨ puaêa aêɨÌɨn cɨÌj caj tejamuaatáêan É¨Ì jaj sej huayéêen aêɨÌjna jɨmeêe sej ne jamuan áêujujhuaêan, Dios pu xaa tiraatanájchiteêesin aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. 42 Ajta ayén tɨjɨÌn: âNaêari puaêa jaêatÉ¨Ì tɨ naêa, tɨ puaêa aêɨÌɨn É¨Ì jaêatɨ aêij puaêa tiruêutérɨiira É¨Ì paêarɨêɨ tɨ cɨÌlieen, tɨ ajta náêatzaahuateêe ineetzi tɨÌj aêÃjna, jéêecan pu puaÃjtzi tÃchesin aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ japua. Capu ayén tirajpuaÃjtzi áêameêencheêe aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨ puaêa amuacaà mú raêacáviêireêen É¨Ì tetej seêunÃjraêa tɨ veêée, majta áêiyen raêateájrɨeeni á jaataêa. 43 ‘MatɨÌêɨj auteáturan É¨Ì Dios jemi, seica mú miyen ru jetze teêujpuáêajteêe. Ayee nu tÃêimuaêixaateêe, tɨ puaêa piyen jetzen tiruêujpuáêajteêen É¨Ì amuájcaêa peêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì pej jɨÌn auteájturaa É¨Ì Dios jemi, ayée pej huárɨni. ParaêantiveÃjche É¨Ì amuájcaêa, pej pi seɨj panaêa jɨÌn aêuteáturan É¨Ì amuájcaêa aêájna tɨ éêeseijreêe É¨Ì Dios, aêájna pej eêerúuri puaêamé jemin. Naêari pecáj piyen huárɨni, huaêapuaca pej jɨÌn aêuteáruti É¨Ì Ã¡êamuajcaêa aêájna jáêahuaêa aêu pej antipuáêari, aêu tɨ caà éêerɨêɨri tɨ raêujéêica É¨Ì taij. 44 Aêuu mej caà éêecuiêini É¨Ì chuêinute É¨Ì mej muaatécɨêɨmee muáêajuêun. Capu ajta jaêanáj áêamɨêɨni É¨Ì taij. 45 ‘Naêari tɨ puaêa piyen muaêa jetze tiruêujpuáêajteêen peêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì muáêɨɨca É¨Ì pej auteájturaa É¨Ì Dios jemi, aêɨÌɨ pu ajta muaatévaêɨre pej raêataveÃjche pemɨÌjna muáêɨɨca. Jéêecan pu muaatévaêɨre pej múêee aêuteáturan seɨj jɨmeêe É¨Ì aêɨÌɨca aêájna tɨ éêeseijreêe É¨Ì Dios. Naêari tɨ puaêa pecáj piyen huárɨni, amée pepuêu aêumé aêu tɨ Dios áa muajáêujɨsin aêu tɨ áêataa. Capu timuaatévaêɨre pej huaêapuaca jɨÌn áêumeêen aêujna aêu tɨ caà jaêanáj éêerɨêɨri pej raêujéêica É¨Ì taij, aêájna aêu mej caà jaêanáj éêecuiêini É¨Ì chuêinute É¨Ì mej muaatécɨêɨmee. Capu ajta jaêanáj áêamɨêɨni É¨Ì taij. 47 ‘Naêari tɨ puaêa múêee á jetze paruêujpuáêajteêen muaêa jɨÌêɨ peêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì pej jɨÌn auteájturaa É¨Ì Dios jemi, aitátɨchi. Jéêecan pu timuaatévaêɨre pej pi piyen aêuteárute seɨj jɨmeêe muaêa jɨÌêɨ aêájna chajtaêa aêu tɨ teêáijta É¨Ì Dios. MÉ¨Ì ajta, capu tiêitÉ¨Ì aêij timuaatévaêɨre pej huaêapuaca ájɨêɨsijméêe peêuun aêuteárute tɨ puaêa piyen éeneêen aêɨÌɨ pu muajáêujɨsin aêujna tɨ áêataa, aêu mej caà jaêanáj éêecuiêini É¨Ì chuêinute mej muaatécɨêɨmee, ajta capu jaêanáj áêamɨêɨni É¨Ì taij. 49 ‘Ayee nu tejáêamuaêixaateêe. NaÃmiêi xu rajpuaÃjtzi xáêajuêun, múêeen, mɨ sej ne jamuan áêujujhuaêan sej si siyen titeeteáturan temuaêa naa É¨Ì ru tzajtaêa. 50 Ayee pu tÃêivaɨreêe aêɨÌjna É¨Ì unaj tɨ tiêitÉ¨Ì tÃcacaren. MÉ¨Ì ajta, tɨ puaêa huateáruêuna aêɨÌjna É¨Ì unaj tɨÌêɨj rajxɨÌêɨni É¨Ì taêancacá, aêiné auj tÃêirɨêɨri tɨÌêij ajtahuaêa ancacáa áêaraêani. Capu chéêe aêij tÃêirɨêɨri. AêÃjna i niuucari i nej jáêamuaêixaateêe, ayée pu cheêatá tÃêivaɨreêe múêejmi tzajtaêa tɨÌj É¨Ì unaj. Chéêe aêÃin amuájcacaren aêamua tzajtaêa tɨ ij rɨÌêɨ amuáaruuren. RɨÌêɨ xuêu titéêujmuajte É¨Ì ru tzajtaêa. RɨÌêɨ xuêu seajta eêehuaújmuaêaraa rujɨÌɨmuaêa senaêa.
