San Mateo 26
WBT1 TɨÌêɨj Jesús raatapuáêajtacaêa tɨ nain tiuêutaxájtacaêa aêÃjna i niuucari, aj pu i ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌmej É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. 2 Ayen tɨjɨÌn: âXuêuri ramuaêaree tɨ ari vejliêi aêájna mej tÃêiyesten meêɨÌjna jɨmeêe tɨ Dios tihuaêutáêuuniêi. Aêatura aúcheêe huaêapua xɨca. JaêatÉ¨Ì pu ajta tiuêutátuiireêesin É¨Ì nejɨÌmeêe i nej neajta teáataêa jetze airáane mej mi náêutatan cúruu jetze. âYee puêu tihuaêutáêixaa. 3 Majta meêɨÌn É¨Ì mej tihuáêaijteêe teyujtaêa, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej tiúêujmuaêate É¨Ì niuucari jɨmeêe tɨ tÃêaijta, majta É¨Ì huaêavaujsi É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan, aêúu mú eêetiújseɨj u chiêiraêan jetze aêɨÌjna tɨ nain jɨÌn antiújmuaêaree u huaêatéyujtaêa. Ayee pu ántehuaa aêɨÌjna tɨjɨÌn Caifás. 4 AêɨÌɨ mú tiúêujmuaêatziiteêecaêa aêij mej yeêà huárɨni mej mi huaêitzi jɨÌn raatéeviêi meêɨÌjna É¨Ì Jesús mej mi raajéêica. 5 Majta miyen tÃêiruêixaateêecaêa tɨjɨÌn: âCatu raatéviêira matɨÌêɨj tÃêiyeste É¨Ì teɨte mej mi caà huatanÃniuêucacu. TÉ¨Ì puaêa tiyen huárɨni, aêɨÌɨ mú taaténeêusiêiteêesin. 6 Ajta aêɨÌjna É¨Ì Jesús, aêúu pu aêutéveecaêa u Betania aêu tɨ éêeche aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨ ayén ántehuaa tɨjɨÌn Simón. Aêii pu aêɨÌɨn púêeen É¨Ì mej majta miyen ratamuáêamua tɨjɨÌn TÉ¨Ì Cáêatzaj. 7 Aj pu i seɨÌj á eêiréêene jemin aêɨÌjna É¨Ì Jesús. êÆÌitaêa pu pɨÌrɨcɨ tɨ limeeta huátɨsimeêecaêa. Tetej limeetajraêa pu púêeeneêe. Naa pu teêevéêejɨsticaêa tɨ naa teáarɨÌêe, tɨ ajta huápɨêɨ tÃêijnajche. TɨÌêɨj Jesús huatecaÃca meesa jetze, aêɨÌɨn êɨÌitaêa án pu yéêajtuaa án muêúutzeêen. 8 Majta meêɨÌn É¨Ì mej Jesús jamuan áêujujhuaêaneêe, matɨÌêɨj raaseÃj aêij tɨ huarɨÌj, jéêecan mú huatanÃniuêucacucaêa É¨Ì êɨÌitaêa jemi. Aj mú mi miyen tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: â¿Aêiné êeen jɨÌn áêuvej amɨÌjna É¨Ì aceite? 9 RɨêɨrÃistacaêancheêe pu mej ráatuaanijcheêen mej mi raamuáêitɨncheêe jeÃhua É¨Ì tumin mej mi huaêutáêan aêɨÌmej É¨Ì mej caà aêij tÃêijviicuaêi. 10 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Jesús, aêɨÌɨ pu ráamuaêareeriêi aêij mej yeêà tÃêixajtacaêa. Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: â¿Aêiné êeen jɨÌn siyen rájaaxɨejviêi seêÃjna i êɨÌitaêa? Aêij tɨ náaruu, temuaêa pu naa iêi xɨÌêepɨêɨn. 11 Ayee nu tejáêamuaêixaateêe. AêɨÌɨme É¨Ì mej caà aêij tÃêijviicuaêi, maúcheêe mú múêejmi jemi seÃireêe muáêajuêun tɨÌj naêa rusén jɨmeêe. Jaêanáj tɨ naêa pu i Ãêirɨêɨriista aêame sej siyen tihuaêutévaɨreêen. MÉ¨Ì neajta inee, canu chéêe múêejmi jemi seÃireêe naêame. 12 ‘Ayee puêu, tɨÌêɨj aêÃin êɨÌitaêa naêavéêemeijriêi ineetzi, ayée pu êeen jɨÌn ayén náaruu aêɨÌjna jɨmeêe tɨ naêaváêanan. 13 Ayee nu tejáêamuaêixaateêe tɨ ayén tiêayajna, Ãiyen chaanaca japua, aêu tɨ naêa mej tihuaêutáêixaateêen É¨Ì teɨte aêij tɨ Dios tihuaêirájtuaani aêɨÌɨ mú majta huaêutáêixaateêesin aêij tɨ huarɨÌj aêÃjna i êɨÌitaêa mej mi jeÃhua raêutámuaêaree. 14 Ajta seɨÌj tɨ huáêa jetze ajtémeêecan É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase, aêɨÌjna tɨ ayén ántehuaa tɨjɨÌn Judás Iscariotes, aêɨÌɨ pu ajtáraa huáêa jemi. Aêuu pu áêuraa tɨ ij tiuêuxáj huáêa jamuan É¨Ì mej tÃêaijta teyujtaêa. 15 Ayee pu tihuaêutaêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Aêachúni setÃêineanajchiteêen tɨ puaêa nejamuaatátuiireêen neêɨÌjna É¨Ì Jesús? Maraatéêitɨee É¨Ì tumin. Majta raatáêa aêachú cumu seité japuan tamuáamuataêa É¨Ì tumin, rumuaêatÉ¨Ì plata. 16 Ajta iyáêuraa aêɨÌjna É¨Ì Judás. TɨÌj naêa aêájnáêɨmua, aêɨÌɨ pu aêutéjche tɨ ráahuauni jaêanáj tɨ iêi xɨÌêepɨêɨn tɨ ij huaêutátuiireêen. 17 TɨÌêɨj tejaêuréêene aêájna xɨcájraêa É¨Ì taêamuájca mej jetzen tÃêiyestehuaêa matɨÌêɨj pan cuaêacareêe tɨ caà cujchiraêa, aj mú mi á eêiréêene É¨Ì Jesús jemi aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. Ayee mú tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Aêuné jetze muaêaráanajche tej áêujuêun tej ti rɨÌêɨ tejáêuruuren É¨Ì pej ráacuaêani É¨Ì pan tej jɨÌn raêutámuaêaree aêájna xɨcájraêa tɨ jetzen Dios tihuaêutáêuuniêiriêi É¨Ì tayaujmuaêa É¨Ì mej anáatéêee muaanúnuêihuacaêa? 18 Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âSericu múêeen seêájna chajtaêa. Aa xu jaêatÉ¨Ì Ã©êeteuni. Setáêaj siyen tiraataêixaateêen yee: “Yee pu tiêixa É¨Ì maestro tɨjɨÌn puêuri aêájna tejaêuréêene nej nain jɨÌn raanaÃjmireêen, neajta nej raêutámuaêaree aêájna xɨcájraêa tɨ jetzen Dios tihuaêutáêuuniêiriêi É¨Ì tayaujmuaêa mej anáatéêee muaanúnuêihuacaêa." 19 Majta meêɨÌn É¨Ì mej Jesús jamuan áêujujhuaêaneêe, ayée mú huarɨÌj aêij tɨ Jesús tiuêutaêaÃjtacaêa. Nain mú rɨÌêɨ tiúêuruu É¨Ì mej tÃêicuaêani. 20 TɨÌêɨj huachúmuaêancaa, Jesús pu huatecaÃca É¨Ì meesa jetze huáêa jamuan É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua muaêaráêaxcaa. 21 Muêuri tÃêicuaêacáa, tɨÌêɨj ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âAyej xaa neêu tiêayajna, seɨÌj tɨ aêamua jetze ajtémeêecan, aêɨÌɨ pu nejɨÌmeêe tiuêutátuiireêesin huáêa jemi É¨Ì mej tÃêaijta teyujtaêa. 22 Aj mú mi huataújxɨeemɨste É¨Ì ru tzajtaêa. Maêutéjhuii mej raataêÃhuaêu meêɨÌjna É¨Ì Jesús, seɨj ajta seɨj. Miyen tɨjɨÌn: â¿Aêataani aêɨÌɨn púêeen? ¿Ni qui inee? Ajtahuaêa seɨÌj ayén tɨjɨÌn: â¿Aêataani aêɨÌɨn púêeen? ¿Ni qui inee? 23 Jesús pu ayén tiuêutaniú tɨjɨÌn: âAêijna tɨ pan cuaêa aêÃjna jetze i tuxaêa nee jamuan, aêii pu aêɨÌɨn púêeen É¨Ì tɨ nejɨÌmeêe tiuêutátuiireêesin. 24 Ayee pu tejaêuréêenejsin ineetzi jemi i nej neajta teáataêa jetze airáane aêij tɨ téêeyuêusiêi É¨Ì yuêuxari jetze. MÉ¨Ì ajta, aêɨÌjna jemi tɨ nejɨÌmeêe tiuêutátuiireêesin, jaÃtzeêe pu raatévaɨreêencheêe tɨ caà huanúêihuancheêe aêiné rajpuaÃitzi pu aêame huápɨêɨ. Chéêe aêɨÌɨn huataújxɨeemɨsteêen. 25 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Judás, É¨Ì tɨ huaêutátuiireêemɨêɨcaêa, ayée pu tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: âMaestru, canu xaa neêɨÌn púêeen, ¿ni qui necaÃ? Jesús pu ayén tiraatáêixaa tɨjɨÌn: âMuêée pej aseɨÌj piyen tiraataxájtacaêa. 26 Maúcheêe mú tÃêicuaêa tɨÌêɨj Jesús pan tiêɨÌj. RɨÌêɨ pu tiraatáêa É¨Ì Dios, ajta raêantÃtaaraxɨ. Aj pu i huaêuréêeêɨêɨpɨêɨ. Ayen tihuáêixaateêe tɨjɨÌn: âXaêancuréêeêɨêɨpɨêɨ. Xáacuaêa. Aêii pu aêɨÌɨn púêeen i nehuáêiraêa. 27 Ajta áêiyen, vaasu tijáj. TɨÌêɨjtaêi rɨÌêɨ tiraatáêa É¨Ì Dios, aêɨÌɨ pu huaêuréêiêite. Ayen tiêixáata tɨjɨÌn: âXaêantiêÃ, naÃjmiêi múêeen. 28 AêÃjna tɨ urajmuaa, aêii pu aêɨÌɨn púêeen i nexuureêe nej raêiráxɨreêesin neêɨÌjna jɨmeêe nej ni raanaÃjmireêen aêɨÌjna tɨ jɨÌn Dios ruseɨÌj ayén teêataújratziiriêi É¨Ì jéjcua ɨmuá. AêɨÌj nu jɨÌn huáêa japua niuuni muêiicáca tɨ ij Dios ayén tihuaêutáêuuniêi. 29 ‘Ayee nu tejáêamuaêixaateêe. Ayej xaa neêu ayén tiêayajna, Ãjii tɨÌj naêa tɨ yú aucaêitÉ¨Ì aêame, canu chéêe raêantÃêisin neêÃjna i jáêaraêa uuva jetze tɨ meêecan sino aêájna xɨcájraêa tɨ Dios jetzen huateúraêateêesin nainjapua É¨Ì chaanaca. Aj nu xaa aêamua jamuan raêantÃêisin neajtahuaêa rujéjcuatzeêen. 30 Aj mú mi seɨÌj tiuêutáchuiicacaêa É¨Ì mej jɨÌn rɨÌêɨ tiraatáêa É¨Ì Dios. Aj mú mi aêucɨÌj. Aêuu mú aêaráêa Aceituunajemi, jɨrà tɨ áêutaaca. 31 Aj pu i Jesús ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âIjii, tɨ tɨÌcaêaren, mé xu núujɨsin. Setiuêutatéviêiraêata neetzi jemi. Ayee pu téêeme tɨÌj téêeyuêusiêi tɨ Dios ayén tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: “Nee nu i nej iêi Dios, aêɨÌj nu jéêicatan cáneêaxɨ tɨ tiseÃj. Majta meêɨÌn aêucɨÌjxɨêɨsin É¨Ì cáneêaxɨ." 32 MÉ¨Ì neajta inee, netɨÌêɨj huatarún, áa nu aêuméêe naêame u Galilea. Amuacaà nu aráêaiixa, seajta áêiyen múêeen. 33 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Pedro, ayée pu tiuêutaniú tɨjɨÌn: âCapu amɨÌn aêij tɨ puaêa naÃjmiêi metiuêutatéviêiraêata mɨ seica múêeetzi jemi. Canu jaêanáj niyen rɨni inee. 34 Aj pu i Jesús ayén tiraatáêixaa tɨjɨÌn: âAyee nu tÃêimuaêixaateêe tɨ ayén tiêayajna, Ãjii tɨÌcaêa, tɨÌêɨj caà xɨ huajÃjhuan É¨Ì gallo, huaÃca pej piyen tÃnaêavéêavaata yee pej núêu caà nemuaêate. 35 MÉ¨Ì ajta aêɨÌɨn Pedro, ayée pu tiraatáêixaa caêanÃn jɨmeêe tɨjɨÌn: âTÉ¨Ì puaêa ayén tiúêujxeêeveêe nej á jamuan huámɨêɨni, capu amɨÌn aêij. Canu jaêanáj niyen tÃmuaêavéêavaata yee nej caà muamuaêate. Majta meêɨÌn É¨Ì seica, ayée mú cheêatá menaêa tiuêutaxájtacaêa. 36 Aj pu i áêuraa aêɨÌjna É¨Ì Jesús, majta meêɨÌn É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. Aêuu mú aêaráêa, huastari jemi, cɨyej tɨ eêeréêevee tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn GetsemanÃ. Ayee pu tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âYé xuêu titéêen múêeen, iiyecuÃ. Neajta inee, mé nuêu vejliêi aêatanéjsin nej ni raatéjhuauni É¨Ì Dios jemi. 37 Aj pu i áêuraa. HuajaêuvÃêitɨ aêɨÌmej, aêɨÌjna É¨Ì Pedro, ajta aêɨÌmej É¨Ì mej huaêapua, É¨Ì mej yaújmuaêameêen púêeen aêɨÌjna É¨Ì Zebedeo. Ajta áêiyen aêij puaêa raatáêa É¨Ì ru tzajtaêa. Jéêecan pu huataújxɨeemɨste. 38 Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âJéêecan pu caà núêucaêanistiêi yú ne tzajtaêa. Huápɨêɨ nu nexɨeemɨsteêe. Cu xɨee nej cuj mɨêɨni. Yé xu huateáturan múêeen Ãiye. Seucheêe xu atanéjneêere nee jamuan. 39 Aêatzu pu aêɨmuá ájcaêi yee aêuréêene. TɨÌêɨj i éêejtunutacaêa á chuaataêa. Aj pu i ayén tirájhuaviiriêi É¨Ì Dios tɨjɨÌn: âDios pej nÃêiyaêupua, naÃjmiêi pu rɨêɨrà múêeetzi jemi. TÉ¨Ì puaêa petiêitáêacareêen tɨ caà ayén tÃêinecɨêɨti aêÃjna tɨ aêij puaêa êeen, É¨Ì nej jɨÌn rajpuaÃitzi naêame. Naêari caÃ, chéêe caà ayén êeeneêen netɨÌj tÃêijxeêeveêe inee, sino patɨÌj múêee tÃêijxeêeveêe. 40 Aj pu i á eêiréêene aêu mej aêutéêuucaêa É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. Muêuri Ãêicuêutzucaêa. TɨÌêɨj huaêujɨÌste, aj pu i ayén tiraataêÃhuaêuriêi aêɨÌjna É¨Ì Pedro tɨjɨÌn: â¿Ni tzaa pecaà téêeviicuaêi pej atáneere nee jamuan aêachú cumu sei hora? 41 Seucheêe xu atanéjneêere, seajta setáêaj raatéjhuauni É¨Ì Dios jemi tɨÌêij caà tejamuáacɨêɨti tiêitɨÌj É¨Ì sej jɨÌn auteáturan É¨Ì Dios jemi. Ayee nu tejáêamuaêixaateêe. Múêeen xu xaa huateújcaêanen É¨Ì ru tzajtaêa. MÉ¨Ì ajta caÃ, capu áêamuacaêanistiêi. 42 Ajta áêuraa. Ajtahuaêa ayén tirájhuaviiriêi É¨Ì Dios tɨjɨÌn: âDios pej nÃêiyaêupua, tɨ puaêa caà aêij tÃêirɨêɨri tɨ i caà ayén tÃêinecɨêɨti aêɨÌjna É¨Ì nej jɨÌn rajpuaÃitzi naêame, chéêe ayén êeeneêen patɨÌj tÃêijxeêeveêe múêee. 43 TɨÌêɨjtáhuaêa á eêiréêene. Ajtahuaêa pu huáêuteu, mecuêutzúcaêa, aêiné jeÃhua pu huáêamuaêitɨjcaêa É¨Ì cutzi. 44 Aa mú aêuteájturaa aêɨÌmej É¨Ì mej cuêutzucaêa. HuaÃcacajetze pu ajtahuaêa u áêume É¨Ì Jesús. Ajtahuaêa pu raatéjhuau É¨Ì Dios jemi. Ayee pu cheêatá naêa tirájhuaviiriêi aêij tɨ amuacaÃcan tiraatáhuaviiriêi. 45 TɨÌêɨj ajtahuaêa á eêiréêene aêu mej aêutéêuucaêa aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. Ayee pu tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âPuêuri Ãjii, sej huápɨêɨ rucuêutziveêe. Puêuri Ãjii sej huácuêutzu, seajta huaújseêupeêen. Casiêi, puêuri aúcheêe. Puêuri aêájna tejaêuréêene tɨ ij aêɨÌɨn huaêutátuiireêesin É¨Ì ne jɨÌmeêen, i nej neajta teáataêa jetze airáane mej mi naateeviêi aêɨÌɨme É¨Ì mej aêij puaêa rɨcɨ. 46 ‘Xáêajhuiixɨêɨ. Cheêeré ticu. Puêuri eêevéêeme aêɨÌjna tɨ ne jɨÌmeêen tiuêutátuiireêesin. 47 Aúcheêe pu tÃêixajtacaêa tɨÌêɨj aêɨÌɨn Judás á eêiréêene. AêɨÌjna É¨Ì Judás, aêɨÌɨ pu huáêa jetze ajtémeêecan aêɨÌmej É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua muaêaráêaxcaa. Jéihua mú teɨte jamuan huajúêucaa. Seica mú tiuêɨÌêɨsimeêe É¨Ì nahuaa tɨ ruxɨÌêejtaêa teêejcamɨÌɨmɨjmee, majta seica cɨyej tiuêɨÌɨ É¨Ì mej jɨÌn huáêucuiêini. NaÃjmiêica mú huataêáijtacaêa aêɨÌɨme É¨Ì mej tÃêaijta teyujtaêa, majta É¨Ì huáêavaujsimuaêa É¨Ì teɨte. 48 Ajta aêɨÌɨn tɨ huaêutátuii aêɨÌjna É¨Ì Jesús, amuacaà pu tiêihuaújmuaêatzii aêij tɨ yeêà huárɨni mej mi ráamuaêaree jaêatÉ¨Ì tɨ aêɨÌɨn púêeen É¨Ì Jesús. Ayen tɨjɨÌn: âAêɨÌjna neêu, É¨Ì nej ruêitépɨêɨtzeêesin netɨÌêɨj raatateújteêen, aêii pu aêɨÌɨn pɨÌrɨcɨ. Setáêaj hui raatéeviêi. 49 JɨÌmeêen puêu aêaráêa, aj pu i ajteáxɨɨrecaêa aêu tɨ aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Ayee pu tiraatateújte tɨjɨÌn: â¿Aêiné penaêa, Maeestru? Ajta ruêitépɨêɨtze. 50 Aj pu i ayén tiraatáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âNeêamiigu, ¿ni peêɨÌjna jɨÌn piyen yé véêeme? âYee puêu tiraataêÃhuaêuriêi. Majta meêɨÌn É¨Ì seica, aêɨÌɨ mú ajteáxɨɨrecaêa jemin. MatɨÌêɨj mi raatéeviêi. 51 MatɨÌêɨj raatéeviêi, aj pu i seɨÌj tɨ Jesús jamuan áêucheêecaneêe, aêɨÌɨ pu rúêijcupi É¨Ì runahuaa tɨ ruxɨÌêejtaêa teêejcamɨÌɨmɨjmee. Aj pu i ruêitéjtze aêɨÌjna É¨Ì tɨ ravaɨreêe aêɨÌjna tɨ tihuáêaijteêe u teyujtaêa. Tɨêɨj jà raêajtaveÃjchecaêa É¨Ì naxairaêan. 52 Ajta Jesús ayén tiraataêaÃj aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨjɨÌn: âUcárujteêe muaêanáhuaa, aêiné tɨ puaêa piyen ruÃjcuta muaêanáhuaa, aêɨÌɨ mú majta muaajéêicatan nahuaa jɨmeêe. 53 ¿Ni ayén timuáêamitɨejteêe múêeetzi tɨ ayén ruxeêeveêe pej piyen huárɨni? ‘Casiêi, tɨ puaêa niyen raatáhuavii É¨Ì tɨ nÃêiyaêupua, aêɨÌɨ pu raayɨÌêɨtɨ tɨ huaêutaêaÃjteêen aêɨÌmej É¨Ì mej tÃêivaɨreêe u ta japua mej mi aveêecanén menaatévaɨreêen. Majta meêɨÌn, aêɨÌɨ mú miyen aêaráêaxcan aêachú cumu huaÃcate viêiraêa. 54 ‘Aru tɨ puaêa hui niyen huárɨni, capu chéêe huatárɨêɨristari tɨ ij ayén araúrasten aêij tɨ téêeyuêusiêi É¨Ì yuêuxari jetze tɨ nuêu ayén ruxeêeveêe mej miyen náaruuren. 55 Aj pu i Jesús ayén tihuaêutaêÃhuaêuriêi É¨Ì teɨte tɨjɨÌn: â¿Ni siyen yé véêejuêun seêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì nej niyen huaêuréêeseɨreêesin É¨Ì teɨte mej mi huaténeêuseêen É¨Ì gobierno jemi? ¿Ni seêɨÌjna jɨÌn tiuêɨÌêɨsin É¨Ì nahuaa tɨ ruxɨÌêejtaêa teêejcamɨÌɨmɨjmee, seajta cɨyej tiuêɨÌêɨsin sej si naateeviêi? ‘Nain tújcaêari tzajtaêa tɨ yú eêiréêene, aêúu nu aêutéveecaêa teyujtaêa. Netejáêamuamuaêatehuaêa nu náêayeêi. MÉ¨Ì seajta múêeen, caxu jaêanáj naateeviêi seêújna. ¿Aêiné êeen jɨÌn siyen rɨcɨ Ãjii? 56 Ayee pu nain tiujuêuméêe aêame tɨ i ayén araúrasten aêij mej mejmÃêi tiraêuyúêuxacaêa É¨Ì yuêuxari jetze aêɨÌɨme É¨Ì mej Dios jetze meêecan tÃêixaxaêataêa. Majta meêɨÌn É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêaxcaa, naÃmiêi muêu mi á yaúurɨe. MatɨÌêɨj mi huataúruu. 57 Majta meêɨÌn É¨Ì mej raatéeviêi meêɨÌjna É¨Ì Jesús, aêúu mú yaêuvÃêitɨ meêɨÌjna jemi É¨Ì Caifás, aêɨÌjna tɨ nain jɨÌn antiújmuaêaree teyujtaêa. Majta meêɨÌn É¨Ì mej tiúêujmuaêate É¨Ì niuucari tɨ tÃêaijta, majta meêɨÌn É¨Ì huáêavaujsimuaêa, aêúu mú majta eêetiújseɨreêecaêa aêutÉ¨Ì aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Caifás. 58 Ajta aêɨÌjna É¨Ì Pedro, aêatzu pu aêɨmuá raavájrajmeêe aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Aêuu pu vejliêi aêaráêa aêu tɨ jáêitaêa eêeráyaujtaêa, aêu tɨ eêirájca aêɨÌjna tɨ nain jɨÌn antiújmuaêaree teyujtaêa. Aêuu pu ajta aêuteájrupi. Aj pu i huáêa jamuan aêujyeÃjxɨ aêɨÌmej É¨Ì mej tÃêichaêɨɨ tɨ ij ráamuaêaree aêij tɨ tejauuméêe aêame. 59 Majta meêɨÌn mej tÃêaijta teyujtaêa jamuan naÃmiêi É¨Ì huaêajueesi, aêɨÌɨ mú rahuaucaêa É¨Ì huaêitzi É¨Ì mej jɨÌn Jesús jetze teêujpuáêajteêen tɨ ayén huaêutáêan mej mi raajéêica. 60 MuêiitÉ¨Ì mú áêujcaêanejcaêa mej huaêitzi jɨÌn téêantzaahuateêen. Capu amɨÌn aêij. Camu tiêitɨÌj huáteu É¨Ì mej jɨÌn jetzen teêujpuáêajteêen. Aêatzu áêateeviêica tɨ ayén tÃêirɨcɨ. Aj mú xaa meêɨÌn É¨Ì mej huaêapua mú á eêiréêene. 61 Ayee mú tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âAyee pu yeehui tiuêutaxájtacaêa amɨÌjna mɨ tevi aêɨÌjna jɨÌmeêen yee: “Nee nu raayɨÌêɨtɨ nej raatéêuuna aêÃjna i teyuu tɨ chiêiraêan púêeen É¨Ì Dios, ajta nuêu ajta ráêajtaahua huaÃca xɨcaj tzajtaêa." 62 Aj pu i seɨÌj ájchee. Aêii pu aêɨÌɨn púêeeneêe É¨Ì tɨ nain jɨÌn antiújmuaêaree u teyujtaêa. Ayee pu aêɨÌɨn tiuêutaêÃhuaêuriêi É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: â¿Ni pecaà aêij penaêa tiuêutániuusin? ¿Tiêitájni púêeen aêÃjna É¨Ì mej jɨÌn téêantzaahuateêe múêeetzi jemi? 63 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Jesús, capu tiêitɨÌj aêij tiuêutaxájtacaêa. Ajta aêɨÌɨn tɨ nain jɨÌn antiújmuaêaree É¨Ì teyujtaêa, ayée pu tiraatáêixaa tɨjɨÌn: âAyee nu tÃêimuaêaijteêe niuucajtzeêen É¨Ì Dios patáêaj taatáêixaateêen jaêatÉ¨Ì pej púêeen. ¿Ni múêee peêɨÌn pɨÌrɨcɨ aêɨÌjna É¨Ì tɨ Ãêiyaujraêan É¨Ì Dios? 64 Jesús pu ayén tiuêutataniú tɨjɨÌn: âMuêée pej piyen raataxájtacaêa. MÉ¨Ì neajta inee, ayée nu tejáêamuaêixaateêe tɨ ayén tejauuméêe aêame. Múêeen xu neseÃraêa xáêajuêun ineetzi i nej neajta teáataêa jetze airáane netɨÌêɨj án huatéyeijxa rɨêɨrÃintaêan aêɨÌjna É¨Ì tɨ nain jɨÌn antiújmuaêaree u ta japua, seajta neseÃraêa xáêajuêun netɨÌêɨjtáhuaêa yé veêecáanen É¨Ì jaitɨri jetze. 65 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì tɨ nain jɨÌn antiújmuaêaree É¨Ì teyujtaêa, aêɨÌɨ pu raêantisiújtzaêan É¨Ì rusiicuêu mej mi ráamuaêaree tɨ aêɨÌɨn huataniúêucacaêa. Ayen tɨjɨÌn: âAêij pu puaêa tiêixa É¨Ì Dios jemi. Capu chéêe ruxeêeveêe mej mi seica téêantzaahuateêen jemin. ¿Ni caà ayén tiêayajna? Casiêi, xuêuri ráanamuajriêi tɨ ayén aêij puaêa tiêixa É¨Ì Dios jemi. 66 ‘¿Aêiné tejamuáêamitɨejteêe múêejmi? Majta meêɨÌn É¨Ì seica, miyen tɨjɨÌn: âAyee pu tiraavÃjteêe tɨ huámɨêɨni aêɨÌjna jɨmeêe. 67 Aj mú mi raêarátzijmuaêaxɨ á néerimeêaraêan jetze, majta raêitéevajxɨ É¨Ì rumuájcaêa jɨmeêe. Seica mú majta ruêitévaêaraêa. 68 Majta miyen tiraatáêixaa tɨjɨÌn: âTaatáêixaateêe múêee mɨ pej nuêu iêi CɨrÃistuêu, ¿aêataani muêiitéjvee? 69 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì Pedro, aêúu pu anuêuhuátacatii jáêitaêa tɨ eêeráyaujtaêa É¨Ì chiêita. Ajta seɨÌj uteájrupi, É¨Ì tɨ ravaɨreêe aêɨÌjna É¨Ì teyujtaêa tɨ antiújmuaêaree. êÆÌitaêa aêɨÌjna. Aj pu i á eêiréêene jemin. Ayee pu tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: âMuêée pej pajta áêucheêecaneêe peêɨÌjna jamuan, tɨ Galilea éêemeêecan. 70 Ajta aêɨÌɨn Pedro, seɨcɨé pu tiraatáêixaa mej seÃiracaêa É¨Ì seica, ayén tɨjɨÌn: âCanu ramuaêaree aêij pej yeêà tiêixa. 71 Aj pu i ájchee. Puêuri huiiraméêeca táêapueerta. Aa pu aêutéechaxɨ. Ajtahuaêa seɨÌj raaseÃj êɨÌitaêa. Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa É¨Ì teɨte É¨Ì mej aêuun aêuráteêecaêa tɨjɨÌn: âAmɨÌjna mɨ tevi, aêɨÌɨ pu xaa áêucheêecaneêe jamuan aêɨÌjna É¨Ì Jesús, Nazarét tɨ éêemeêecan. 72 Ajtahuaêa pu seɨcɨé tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Pedro. Niuucajtzeêen pu jɨÌn ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âCanu ramuaêate neêɨÌjna É¨Ì tevi. 73 Aêatzu áêateeviêica, majta meêɨÌn É¨Ì mej eêeréêeteêecaa, aêɨÌɨ mú á eêiréêene vejliêi jemin. Ayee mú tiraatáêixaa tɨjɨÌn: âMúêee pej xaa huáêa jetze ajtémeêecan. Tuêuri ramuaêaree teêɨÌjna jɨmeêe aêij pej yeêà teêenrúêu. 74 Ajta áêiyen Pedro ayén aêutéjche tɨ ayén rájhuavii É¨Ì Dios tɨ nuêu Dios ayén puaÃjtzi raatáêan tɨ puaêa caà ayén tiêayajna. Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa niuucajtzeêen É¨Ì Dios tɨjɨÌn: âCanu ramuaêate nemɨÌjna mɨ tevi. JɨÌmeêen puêu ayén tiuêutaxájtacaêa, aj pu i huajÃjhuacaêa aêɨÌjna É¨Ì tecuaaraêi. 75 Tɨêɨj jà áêiyen Pedro raêutámuaêareeriêi aêij tɨ Jesús amuacaà tiraatáêixaa tɨ jɨÌmeêen yee: “TɨÌêɨj nuêu caà xɨ huajÃjhuaêa É¨Ì gallo, ayée pej nuêu huaÃca piyen tÃnaêavéêavaata yee capej nemuaêate.” Aj puêi huirájraa. Jéêecan pu aêij puaêa raatáêa. TiujyeÃnejraa huápɨêɨ.
