Rut 1

1 Walahok Israel uruÅe kiÅ kun qahö maliga aiwi kembu yengön könagesö galim köl engiwa malget. Nalö miaÅgöreÅ bödi hikÅaiwa balöŠpatpat söp köla ahöyök. Bödi nalö miaÅgöreÅ Juda aiwi kunöŠanömÅi hala nahönweitÅi engaÅgita taonÅini Betlehem mosota kantri qetÅi Moab miaÅgöreÅ anda dum tatatÅini möhamgöwa kiana malget. 2 Aiwi qetÅi Elimelek, anömÅi qetÅi Naomi hala nahönweitÅiri qetÅiri Malon hala Kilion. BalöÅini qetÅi Efrata. Yengön taonÅini Betlehem mosota Moab balöÅnöŠanda miaÅgöreÅ malget. 3 MiaÅgöreÅ malgetka Naomikö apÅi ElimeleknöŠkomuyök. Komuiga NaominöŠanbi malöya hala nahönweitÅe malget. 4NahönweitÅi yetkön mala qariwa Moabkö anbi weit qetÅiri Orpa hala Rut 4 muewö malget: Tamar, Rahab, Rut hala Batseba. Mat 1,3-6 etkömeyöwöt. Etkömeyöwötka toroqemba Moab balöÅnöŠyambu 10:gö söp mala kutket. 5 Mala kuta nahönweitÅi weit Malon hala Kilion yetkön mewöyök komuyöwöt. Komuyöwötka namönÅiri Naomi yaÅgön apmeröÅi qahö nanÅök malök. Mewö. 6 NaominöŠnanÅok Moab kantrinöŠmala nalö kunöŠbuzup keu muewö zöget mörök: ‘KembunöŠkönagesöÅi bauköm engiwa Israel miaÅgöreÅ numbu nene ölip miwikÅaim engimamja.’ Mewö möta Moab mosota Israel balöÅe liliÅgöwa anmamgöra mem mözözöm hali iranweitÅi yetkuk wahötket. 7 Wahöta köhöm balöŠmalöhi, mihi mosota Juda balöÅnöŠliliÅgöwa anmamgöra haliga iranweitÅi yetkuk mohotÅe könanöŠanget. 8 KönanöŠandaga NaominöŠiranweitÅi muewö etkezöyök: “Anbiweit, etkön mönö liliÅgöwa namönweitÅiri yetkö köhömnöŠanda malmawöt. Etkön nöÅgö apmeröni komugeri hala ni nengöra ölipÅanök ala hal nengiwa malöwötka KembunöŠmönö miaÅgö söp likepÅi meleÅda ölipÅanök hal komum etkiiga malme. 9 KembunöŠölip köna meiga iÅiri aiwi kunduk etkömimba malmal tatatÅiri yetkö köhömnöŠmiwikÅaiwa urusösöÅgai qakÅe malmawöt.” Mewö zömba numbuÅiri etköhötim neyöknöÅ, yetkön amburereÅ hala silata sahöröwöt. 10 Sahöta muewö zöyöwöt: “Qahöwi! Niri mönö gowuk liliÅgöwa göhö könagesö kiripki yengöreÅ anbin." 11 Mewö zöyöwötka meleÅda muewö etkezöyök: “O iranweitni, mönö nöpaköra noÅguk kambitkö halzawöt? NöÅgön kunduk merö nahönweit membiga qariyöwötka etkömembawörak me? Mewö römöngöwawörak ewö, miaÅön qahö söpköza. Qahöpmahöp! Mönö dölmuhu liliÅgöwa anmawöt. 12 Ni anbi namönÅi halzalaÅgöra aiwi kunÅan qahö nömima. O iranweitni, etkön mönö liliÅgöwa köhömÅire anöwöt. Ni kunduk aiwi memamgö römöngöwa erap suÅgem aiwi kunguk ahöwa köriguk hala nahönweitni etkömembileÅak ewö, tondup mihi lömböriza. 13 Merö mietkön qariyöwötka apweitÅira etkimamgö mamböta malmawörak me qahöpto? Yetköra hala aiwi memekö könaÅiri jöhöm aÅguwa nalö köripÅi sutÅi mihi mönö in malmawötkuk. MiÅgi qahö söpköza. O iranweitni, mewö qahö. KembunöŠbiriÅi böraÅda qeköm niÅgiiga apnan komuiga miaÅgöra malmalninan lömböriiga nöÅgön etköra wösöjiÅjiÅni mötzal." 14 Mewö zöiga dumÅe kunduk silata sahöröwöt. Sahöröwöt teköiga OrpanöŠiranÅaÅgö yaizözökÅi zömba numbuÅi yöhötim nemba eleÅda köhömÅe anök. OrpanöŠanöknöÅ, RutnöŠkapaÅ köla sele köpaÅe mösölatiyök. 15 Mewö mösölatiiga NaominöŠmuewö ezöyök: “MötnöÅ, kasungan anja. YaÅgön nanÅi bemÅi hala nanÅi anbazip kiripÅi yengöreÅ anja. Gi mönö mewöÅanök eleÅda köhömge anöÅ." 16 Mewö zöyöknöÅ, RutnöŠtondup muewö meleÅnök: “Ni gi gomosotmamgö de kapaÅ köla zöman. Ãlip zönöÅga gowuk anbit. Gi denike denike anmani, nöÅgön mönö mewöyök gowuk miaÅgöreÅ anmam. Gi denike denike malmani, nöÅgön mönö mewöyök miaÅgöreÅ malmam. Göhö anbazip kiripki miÅgi mönö nöÅgö anbazip kiripna halgetka göhöreÅ Anutu mihi mönö nöÅgöreÅ Anutuya hali malmam. 17 Gi denikeaÅgöreÅ komumani, nöÅgön mönö mewöyök miaÅgöreÅ mohok komumbi löm köl niÅgimeköra mötzal. Keu mihi muewö zöm köhöimam: Komup mohotnöŠmönö mendeÅ netkima. Iwai mörötÅi kunöŠmendeÅ netkima ewö, KembunöŠölip miaÅgö likepÅi meleÅniga nöÅgö qakne öÅgöma." 18 Mewö zömba yaÅguk anmamgö köhöikÅanök kapaÅ köliga ekta möt qitiwa miaÅgö keuÅi kunduk qahö zöyöknöÅ, 19 mohotÅamÅire anda mala Betlehem taonöŠkauröwöt. Kauröwötka taongö anbazip patpat yengön i etkekta sösöÅgai ketaÅi möta tokoget. Anbi yengön qeta Naomikö yaizözökÅi muewö zöget: “Hei! I halakÅa Naomiya me denöwö? Oe oe oe!" 20 Mewö zögetka NaominöŠmuewö zöyök: “NöÅgö qetni Naomi miÅgi in de qetme. Ni urusösöÅgai anbia qahö. Anutu kukosum TouÅan mönö kondot niÅgiiga urukombuk möta malzal. MiaÅgöra nöÅgö qetni Mara qetketka söpköma. 21 NöÅgöreÅ iwai kombuÅi ahöiga mutuk taon muhu mosota analnöÅ, erap KembunöŠnaÅgiriga biribörak liliÅgöwa omaÅe kazal. Kembu kukosum TouÅan keuni kewöta mem kirehöm niÅgiiga köÅjiliÅ qakÅe malzal. MiaÅgöra qetni Naomi mihi in de qetme.” Mewö. 22 Naomi hala iranÅi Rut, Moab anbi miaÅön Moab mosota Betlehem taonöŠkayöwöri, nalö miaÅgöreÅ anbazipnöŠkönahiwa padikö alaÅi bali miÅgi nupÅine koholget.