Matthew 12

1 AkuniisuÅaqatiÅ Jesus-lu maliÄ¡uaqtaiḷu apqusaaÄ¡niqsut mukkaaksrat nautchiiviatigun minÄ¡uiqsiaÄ¡vium uvluani. Jesus-Åum maliÄ¡uaqtai niÄ¡isuliqhutiÅ nutchuigaqsiñiqsut mukkaaksranik aasiiñ niÄ¡ipḷutiÅ. 2 Pharisee-Åuruat tautukamisigik upyaÅniÄ¡aat Jesus, “Qiñillakkich maliÄ¡uaqtitin. Navgiḷḷapiaqtut maliÄ¡utaksraptiknik minÄ¡uiqsiaÄ¡vium uvluagun." 3 Jesus-Åum kiuniÄ¡ai, “AgliqisimasuknaÄ¡iksi sumik David-Åumlu piqataiñḷu pisilaaÅat niÄ¡isuliqamiÅ. 4 David isiqhuni tupqanun Agaayyutim, ilaalu piqataiḷu, niÄ¡irut ipqiqsakkauruamik qaqqiamik niÄ¡iraksriutauruamik kisiitñun agaayuliqsinun. MaliÄ¡utaksrakuaÄ¡nanÄ¡itchuq niÄ¡ipmatruÅ taamna qaqqiaq. 5 Suli agliqisimasuknaÄ¡iksi maliÄ¡utaksrani, qanuq agaayuliqsit agaayyuvikpaÅmi qaayuÄ¡naqsiḷiuÄ¡niaÅhat minÄ¡uiqsiaÄ¡vium uvluani, tavraami patchisaiÅÌ£hat navguikamiÅ maliÄ¡utaksranik. 6 Aglaan uqautigipsi, iñuk maaniitkaluaqtuq kamanatluktuaq agaayyuvikpaÅmiñ. 7 IḷisimanayaÄ¡niÄ¡upsi qanuutautilaaÅanik uuma uqaÅhum, ‘Kimmutigitlukkiga nagliktaq uumakÅa tuniḷḷaqtuÅiÄ¡miñ,’ suksraunÄ¡iÄ¡ayaitchisi iñuich killukuaÅitchuat. 8 Atakkii IġñiÅa Iñuum ataniÄ¡igaa minÄ¡uiqsiaÄ¡vium uvluan." 9 Jesus tavrakÅa aullaqami isiÄ¡niqsuq Jew-Åuruat katraÄ¡viatnun. 10 AÅutiqaÄ¡niqsuq tavrani pannaqÅuktanik argalik. Atlanik iñuqaÄ¡miñiqsuq tavrani agvisiksraiḷiqiruanik Jesus-mik. ApiqsruÄ¡niÄ¡aat maliÄ¡utaksrakuaÄ¡naqmagaan iÅuaqsipkairuni minÄ¡uiqsiaÄ¡vium uvluani. 11 Jesus nipliutiniÄ¡ai, “Nalliqsi piqaÄ¡niÄ¡umi atautchimik ipnaimik aasiiñ ipnaiq kataguni iḷunaamun minÄ¡uiqsiaÄ¡vium uvluani, taavruma amunayaiññiqpauÅ taavrumakÅa? 12 Nalupqinaitchuq, Iñuk piqpaknatluktuq ipnaimiñ. Taatnaqhuni maliÄ¡utaksrakuaÄ¡naqtuq ikayuiruni minÄ¡uiqsiaÄ¡vium uvluani." 13 Aasiiñ nipliutiplugu taamna aÅun, “Isakkich argaktin!” Taavruma isaÅniÄ¡ai argaÅni aasiiñ iÅuaqsipḷutiÅ igḷuÅisitun argaiñ iḷipḷutiÅ. 14 TavrakÅa Pharisee-Åuruat anikamiÅ katiplutiÅ sivunniuÄ¡niqsut qanuÄ¡lugu Jesus tuqqutchukÅugu. 15 Jesus iḷisimapluni sumik sivunniuqtilaaÅatnik, aullaÄ¡niqsuq tavrakÅa. Iñugiaktuat iñuich maliÅniÄ¡aat. Jesus-Åum iÅuaqsiraÄ¡aÄ¡niÄ¡ai iluqaisa atniġñaqtuat. 16 Jesus-Åum iñiqtiÄ¡niÄ¡ai iñuich uqaÄ¡itquÅitḷuni. 17 Taamna immiqsaqÅugu uqautaumaruaq tumigiplugu sivuniksriqiri Isaiah, itnaqhuni, 18 “Uvvauna savaktiga piksraqtaaÄ¡ikkaÄ¡a! IlaaÅuruq piqpagikkaÄ¡a suli ilaagun quyalikkaupluÅa. Iḷigisigiga irrusiḷḷautaÄ¡a ilaanun, suli quliaqtuaÄ¡igisigaa iñupayaanun qanuq atanniiÅÌ£iksraÄ¡a iñupayaanik atisiḷugich. 19 Uqaalatlaitchuq iÄ¡ialaluniḷu. Kia-unniiñ tusaayumiñaitkaa nipaa tumitchiani. 20 PiyaqquÄ¡niaÅitkai sayaitchuat iñuich ittuat piÄ¡ittuatun ivikpaktun naagaqaa qamiyasiuraqtuatun nanipiam ipiÄ¡aÅatun atanniiÅÌ£iksraÄ¡miñunaglaan iñupayaanik nalaunÅaluniḷu atisiḷuniḷu. 21 Suli ilaan atqagun nunaaqqipayaat niÄ¡iugaqaÄ¡isirut.” Isaiah 42:1-4 22 Iñuich Jesus-muutiniÄ¡aat aÅun irrusiqÅÌ£ulik ayauÅaruaÄ¡lu uqatlaitchuaÄ¡lu. Jesus-Åum iÅuaqsiñiÄ¡aa. Tavrali taamna aÅun uqatlasiruq qiñitlasipḷuniḷu. 23 IluqatiÅ iñuich quviÄ¡utchaÅniqsut uqaqhutiÅ, “KiÅuviaÄ¡iÅitkaluaÄ¡niqpauÅ una David-Åum?" 24 Aglaan Pharisee-Åuruat tusaakamitruÅ uqaÄ¡niqsut, “Jesus anitchiraÄ¡aiñiqsuq irrusiqÅÌ£uÅnik iñuÅniñ atuqÅugu saÅÅia Beelzebul-Åum aÅalataata irrusiqÅÌ£uich." 25 Jesus-Åum iḷisimaplugich sumik isummatilaaÅatnik uqautiniÄ¡ai, “Iñuich atanÄ¡uviÅmiguuq akikÅautirut avatmun; ataniÄ¡liasiiñ taavrumani suksraunÄ¡iġñiaqtuq iñugikkaÅi avgumakpata. Nunaaqqipayaat naagaqaa tupiqatigiich avikamiÅ makitatlaitchut. 26 Taatnatuntuuq tuunÄ¡aq irrusiqÅÌ£uÅi avgumagumiÅ akikÅautilutiÅ avatmun atanÄ¡uvia isukÅiññiaqtuq. 27 Aasiiñ anittaÄ¡upkich irrusiqÅÌ£uich Beelzebul-kun, kisukunli iñugikkapsi anittaÄ¡uuvatigik irrusiqÅÌ£uich? Taatnamik atanniqsuqtiginiaÄ¡isi. 28 Aglaan Irrutchiagun Agaayyutim anittaiguma irrusiqÅÌ£uÅnik, nalupqinaitchuq Agaayyutim aÅalatchianiktilaaÅa iñuÅnik akunnapsitñi. 29 Kiñapayaaq isiÄ¡uktuaq saÅÅiruam iñuum tupqanun tigliguguni, qiḷiqsruqqaaÄ¡lugu saÅÅiruaq iñuk tiglikkisiruq suuraÅiñik. 30 Iñuk piqatauÅitchuaq uvamni akikÅautiruq uvamnun, suli iñuk katitchiqatauÅitchuaq siamitchiÅÌ£hiñaqtuq. 31 Taatnaqhusi uqautigipsi, Agaayyutim natqigutitlagai iñuich killuqsautipayaaÅich itqaÄ¡itqikkumiñaiġḷugich uqaÄ¡niqÅuktapayaaÅich. Aglaan uqaÄ¡niqÅuktuaq akikÅaqÅugu Ipqitchuaq Irrusiq natqigutikkauyumiñaitchuq sumiunniiñ. 32 Kiñapayaaq uqaqtuaq pigiitchuamik akikÅaÄ¡lugu IġñiÅa Iñuum natqigutikkaugisiruq, aglaan kiñapayaaq uqaqtuaq pigiitchuamik akikÅaÄ¡lugu Ipqitchuaq Irrusiq natqigutikkauyumiñaitchuq pakmapak suli taimuÅa. 33 “Napaaqtuq iḷitchuÄ¡inaqtuq asiaÅigun. NapaaqtuÄ¡iksuaq asirriḷḷautaÄ¡aqtuq aasiiñ napaaqtuÄ¡iitchuaq asirripḷuni asiaÄ¡iitchuanik. 34 Ilipsi tuqunalgich nimiÄ¡iat! Uqatlaitchusi nakuuruanik atakkii pigiitchuaÅuplusi. QanÄ¡aum uqaÄ¡iraÄ¡igaa taatnasiq ittuaq uummatmi. 35 Iñullautaq piqaÄ¡aqtuq nakuuruamik uummatmiñi aasiiñ uqallautat aniraÄ¡aqhutiÅ uummatmiñiñ, aasiiḷi pigiitchuaq iñuk uummatiÄ¡miutaÄ¡aqtuq killuÄ¡mik uqaqhuniasiiñ nakuuÅitchuanik. 36 Uqautigipsi, uvluani atanniivium iñuich pasirauniaqtut uqaÄ¡iiḷḷapayaaÄ¡miktigun uqautigikkaÄ¡mikkun. 37 Atakkii uqaÄ¡ikkapsigun nalaunÅasripkakkauniaqtusi, suli uqaÄ¡ikkapsigun suksraunÄ¡iqsaugisirusi." 38 Tavrani iḷaÅisa Pharisee-Åuruat suli iḷaÅich aglaliqirit uqaÄ¡niqsut Jesus-mun, “Iḷisautrii, qiñiÄ¡uktugut quviqnaqtuamik savaamik nalupqinaiÄ¡utauplugu kisuutilaaqnik." 39 Jesus-Åum kiuniÄ¡ai, “Makua iñuich pigiitchuatlu sayuÅaruatlu qiñiÄ¡uktut quviqnaqtuanik savaanik nalupqinaiÄ¡utaulugich, aglaan qiñiÄ¡umiñaitḷutiÅ taatnatchimik. QiñiÅhiñaÄ¡isigaat quviqnaqtuaq savaaq atuupmatun Jonah-mun sivuniksriqirimun. 40 Jonah aqalukpaum narraaÅni inniqsuq piÅasuni uvluniḷu unnuaniḷu. Taatnatuntuuq IġñiÅa Iñuum iḷuviÄ¡miitkisipmiuq piÅasuni uvluniḷu unnuaniḷu. 41 Atanniivium uvluani iñuÅisa Nineveh-m patchisiginiaÄ¡aasi iñuuruasi pakmapak, atakkii taimani isummitqikhutiÅ killuqsautmikniñ Jonah-m quliaqtuaÄ¡utipmatiÅ. AtaÅii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Jonah-miñ. 42 Atanniivium uvluani atanÄ¡um aÄ¡nam patchisiginiaÄ¡aasi iñuuruasi pakmapak, atakkii aggiqhuni uÅallam tuÅaaniñ uÅasiksuamiñ naalaÄ¡nityaqÅugu Solomon-Åum puqiksilaaÅa. AtaÅii, iñuk maaniittuq kamanatluktuaq Solomon-miñ. 43 “IrrusiqÅÌ£uk anipman iñuÅmiñ kukiḷugaqtuq paliqsaakun nunakun pakakhuni iñiqtuiqsiaÄ¡viksraÄ¡miñik, aasiiñ paqinÄ¡itḷugu. 44 IÅmiñun uqaÄ¡aqniqsuq, ‘UtiÄ¡laÅa tupiÄ¡mun annivigikkamniñ.’ Aasiiñ utiqami paqillaÄ¡niÄ¡aa imaiḷaaq inigisimakkani salikuqtaatchiaq suli inillaktullautaqtaq. 45 Anipḷuni aggiutriraqniqsuq tallimat malÄ¡uÅnik atlanik irrusiqÅÌ£uÅnik pigiitḷuktuanik iÅmiñiñ. Aasiiñ isiqhutiÅ iñuuniagaqsiraÄ¡niqsut tavrani. Aqullia taavruma iñuum pigiitḷuksiraqtuq sivulliÄ¡miñ iñuuniaÅiÄ¡miñiñ. Taatnatuntuuq itkisiruq killuliqirini iñuuniaqtuat pakmapak." 46 Jesus-Åum uqaqtitlugu iñuÅnun aakaÅalu aniqatiÅiḷu qikaÄ¡niqsut tatqaani uqaqatigisukÅugu Jesus. 47 Iñuich iḷaÅata uqautiniÄ¡aa Jesus, “Aakanlu aniqatiutinlu qaani qikaqtut uqaqatigisukhutin." 48 Jesus-Åum kiuniÄ¡aa taamna iñuk uqautriñi, “Kisuuva aakaga? Suli kisuuvat aniqatiutka?" 49 TikkuaqÅugich maliÄ¡uaqtini nipliġñiqsuq, “Qiñiqsigik, ukua aakagigitkalu aniqatiutkalu. 50 Atakkii kiñapayaaq savaaqaqtuaq pisuÅhanik aapaa qiḷaÅmiittuam aniqatigigiga naagaqaa aakagiplugu."