Menu

San Lucas 8

WBT

1 TɨÌêɨj ayén tiujuêurɨÌj, aêúu pu áêucheêecaneêe tɨÌj naêa aêuun mej aêuchéjme É¨Ì chajtaêa jetze, ajta aêɨmuá mej aêuchéjme. Jesús pu tihuáêuêitɨiiriêi aêɨÌjna É¨Ì niuucari É¨Ì mej jɨÌn huataújtemuaêaveêesin, tɨ jɨÌmeêen raxa É¨Ì Dios tɨ nainjapua tíêaijta. Majta mú áêujujhuaêaneêe aêɨÌɨme É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase. 2 Majta seica jamuan áêujujhuaêaneêe mé êuuca, É¨Ì tɨ Jesús tihuáêuhuaa, ajta aêɨÌɨme É¨Ì tɨ huáêa jetze tiyáaruêuse huatamuári. Aêii mú aêɨÌɨn púêeen aêɨÌjna É¨Ì María, mej miyen ratamuáêamua tɨjɨÌn Magdala tɨ éêemeêecan. AêɨÌjna jetze É¨Ì êɨÌitaêa, aêɨÌj mú jetze huiráacɨ É¨Ì tiyáaruêuse É¨Ì mej aráhuaêapua aráêase. 3 SeɨÌj pu ajta áêucheêecaneêe tɨ ayén ántehuaa tɨjɨÌn Juana, ɨÌraêaraêan pu púêeen aêɨÌjna É¨Ì Chuza, É¨Ì tɨ tiêitéjvee É¨Ì Heródes jemi. Ajtahuaêa seɨÌj, aêɨÌjna É¨Ì Susana, majta jeíhua, mé muêiitÉ¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. AêɨÌɨ mú majta ravaɨreêecaêa meêɨÌjna É¨Ì Jesús, majta aêɨÌmej É¨Ì seica É¨Ì mej tamuáamuataêa japuan huaêapua aráêase meêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì mej tíêijchaêɨɨcaêa aêɨÌmej É¨Ì êuuca. 4 Majta É¨Ì teɨte mej aêɨmuá aêuchéjme, maúcheêe mú ajteáxɨɨrijmeêecaa. Aêuu mú aêarácɨêɨcaêa seɨÌj chajtaêa jetze, ajtahuaêa seɨÌj, ajtahuaêa seɨÌj. MatɨÌêɨj mauj eêevéêecɨÌêɨcaêa, Jesús pu ayén tiuêutámuaritacaêa tɨjɨÌn: 5 âJaêatɨ tɨ nuêu hui tíêihuastehuaêa, u pu nuêu áêume tɨ tejéêehuasteêen. Aa pu auméêecaa ratáhuaêanáa É¨Ì imueêeri. Seica pu nuêu juye jetze huavatzɨÌjraa. MatɨÌêɨj mi japuan huachéecajraa aêɨÌɨme É¨Ì teɨte. Majta pinaêase, júteêɨmua mú aêicáraêaraveêe. Aa maêuráaseajráêa meráacuaa. 6 ‘Ajta seica É¨Ì imueêeri, aêúu pu nuêu hui huavatzɨÌjraa tetej tzajtaêa. TɨÌêɨj ajneájxɨ, aj pu i huaréêataa É¨Ì xɨcaj jɨmeêe aêiné capu huarɨéenajyeêicaa. 7 ‘Ajta seica É¨Ì imueêeri, aêúu pu nuêu huavatzɨÌjraa aêu tɨ aêutzícareêeme. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì tzicareêe, aêɨÌɨ pu nuêu huavaújse jamuan É¨Ì imueêeri. Capu tiuêutáêa É¨Ì imueêeri tɨ teêejneájxɨêɨn. 8 ‘Ajta seica É¨Ì imueêeri, áa pu nuêu huavatzɨÌjraa aêu tɨ aêurɨÌêen É¨Ì chuej. Naímiêi pu hui huanéj. Jéihua pu nuêu tiúêucɨɨrecaêa. Jéihua pu jaítzeêe airájraa caí É¨Ì seica tɨ raahuáste. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. TɨÌêɨj raatapuáêajtacaêa tɨ tiuêutaxájtacaêa, aj pu i ayén tihuaêutáêixaa caêanín jɨmeêe, tɨjɨÌn: âMÉ¨Ì sej huiteánajcaêamua, xáanamuajriêi hui temuaêa naa. Yee puêu. 9 Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe, aêɨÌɨ mú raataêíhuaêuriêi aêij tɨ huataújmuaêa aêɨÌjna É¨Ì niuucari tɨ raatamuáritacaêa. 10 Ayee pu tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âDios pu amuaatáêa sej yaúêitɨée xaêaraa É¨Ì tɨ rúêavaa É¨Ì Dios jemi aêɨÌjna jɨmeêe aêij tɨ aêɨÌɨn tíêaijta. MÉ¨Ì ajta É¨Ì seica, canu hui eêehuauritɨéecan jɨÌn tihuaêutáêixaateêesin, sino chuijtari nuêu jɨÌmeêen tihuaêutáêixaateêesin tɨ ij ayén tihuáêuruuren aêij tɨ téêeyuêusiêi tɨjɨÌn: Múêeen xu nuêu xaa mé uunéjneêeri xáêajuêun. Aru, caxu tiêitɨÌj seijran. Múêeen xu xaa ranamua. Aru caxu hui yaúêitɨée xáêajuêun. 11 ‘AêɨÌjna É¨Ì niuucari nej raataxájtacaêa, ayée pu hui huataújmuaêa. ÆÌ imueêeri, ayée pu êeen tɨÌj É¨Ì niuucari tɨ Dios jemi éêemeêecan. 12 ‘Ajta É¨Ì imueêeri tɨ huavatzɨÌjraa juye jetze, ayée pu êeen matɨÌj aêɨÌɨme É¨Ì mej ranamua É¨Ì niuucari tɨ Dios jemi éêemeêecan. Ajta aêɨÌɨn tiyaaruêu, aêɨÌɨ pu hui aêureêenén, tihuáêariêira É¨Ì niuucari tɨ huáêa tzajtaêa huateájturaa. Ayee pu rɨcɨ mej mi caí ráêantzaahuateêen, tɨ ij caí Dios huaêirájtuaani. 13 ‘Ajta aêɨÌjna É¨Ì tɨ tetej tzajtaêa huavatzɨÌjraa, ayée pu hui êeen matɨÌj aêɨÌɨme É¨Ì mej huataújtemuaêave matɨÌêɨj amuacaí ráanamuajriêi. MÉ¨Ì majta aêɨÌɨme, camu aêatzu téêeviicuaêi. Aêatzu mú áêatee mej téêatzaahuateêe. Aru tɨÌêɨjtá tejaêureêenén aêájna xɨcájraêa mej jetzen tirajpuaíitzi, camu chaêa teêutáviicuaêi. Caêanacan mú mé rúujɨsin. 14 ‘Ajta aêɨÌjna É¨Ì imueêeri tɨ aêuun huavatzɨÌjraa tzicareêe tzajtaêa, ayée pu hui êeen matɨÌj aêɨÌɨme É¨Ì mej ranamua É¨Ì niuucari. Aru aêɨÌɨme, É¨Ì mej mauj yen huatéêuu íiyen chaanaca japua, jéêecan mú aêij téêujmuaêate meêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì tɨ huáêamuarɨêeristeêe naêari aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì mej jeíhua tíêijchaêɨɨ caêɨÌn aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì tɨ huaêaráanajche tɨ naa seijreêe. AêɨÌj pu jɨÌn camu araúraste mej jeíhua rɨÌêɨ tiuêutátuiireêen É¨Ì Dios jemi. 15 ‘Ajta aêɨÌjna É¨Ì imueêeri tɨ aêuun nuêu huavatzɨÌjraa É¨Ì chuej japua aêutÉ¨Ì aêurɨÌêen, ayée pu êeen tɨÌj aêɨÌɨme É¨Ì mej urarɨÌêeneêejme É¨Ì ru tzajtaêa, majta áêujcaêane ruxɨÌêeviêiraêa jɨmeêe tɨ Dios huaêutaêaíj nain jɨmeêe. AêɨÌɨ mú hui ranamua É¨Ì niuucari, majta ruêutéêan É¨Ì ru tzajtaêa. Majta teêutáviicuaêi. Ayee mú êeen jɨÌn huarɨÌn, jeíhua mú rɨÌêɨ tiuêutátuiireêesin É¨Ì Dios jemi. 16 ‘¿Aêiné tejamuáêamitɨejteêe múêejmi aêɨÌjna jɨÌmeêen É¨Ì jaêatɨ tɨ hui aparaatu tiêitɨÌj tíchaêɨɨ? TɨÌêɨj ráêajtaira, ¿aêuné jetze iyéêeruuren? ¿Ni qui xaêari tzajtaêa ruutéchajtza naêari caama jete yeêiráchajtza? Capu xaa neêu. Jaêatɨ tɨ naêa án pu ɨmuá yaêujchájtza mej mi atáneere É¨Ì taij jɨmeêe É¨Ì mej aêuteáruêipi. 17 Ajta, naíjmiêi tɨÌj naêa mej avíitziêi jɨÌn miyen rɨcɨ É¨Ì teɨte, capu hui ayén éeneêe aêame. AêɨÌɨ mú xaa hui ramuaêaréeren tɨÌêɨj Dios mé jéjreêe raataseíjrata. 18 ‘RɨÌêɨ xuêu múêeen sej si temuaêa naa tiráanamua, aêiné tɨ puaêa jaêatɨ tiêitɨÌj tíchaêɨɨ É¨Ì Dios jemi, Dios pu jaítzeêe tiraatáêasin. Ajta aêɨÌɨn tɨ caí tiêitɨÌj tíchaêɨɨ É¨Ì Dios jemi, Dios pu hui ráêariêira aêɨÌjna É¨Ì tɨ ayén tiráêamitɨejteêe tɨ nuêu tíêijchaêɨɨ. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 19 Ajta aêɨÌɨn náànajraêan É¨Ì Jesús, majta ihuáamuaêameêen, aêɨÌɨ mú eêiréêene mej mi raaseíj. Aru, capu huatárɨêɨristarecaêa mej ajteáxɨɨre á vejliêi jemin aêiné jeíhua mú teɨte aitéêuucaêa táêapueerta. 20 Jaêatɨ pu ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âMé puaêacɨé mú aêutéêuu aêanáàna, majta aêihuáamuaêa. Méjxeêeveêe mej muaaseíj. 21 Ajta aêɨÌɨn Jesús, ayée pu tiuêutaniú tɨjɨÌn: âAêii mú hui aêɨÌɨn púêeen É¨Ì nináàna, majta É¨Ì neêihuaamuaêa, aêɨÌɨme É¨Ì mej ranamua É¨Ì niuucari tɨ Dios jemi éêemeêecan, majta miyen rɨÌêɨ tiráêastijreêe aêij tɨ tiúêujxeêeveêe. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 22 Jaêanáj tɨ ayén tiujuêurɨÌj. Jesús pu ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌmej É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe tɨjɨÌn: âTichéêe antácɨɨne u jetze pújmeêen aêu tɨ aêalaguun. MatɨÌêɨj mi atéecɨ É¨Ì baarcu jetze. MatɨÌêɨj mi aêucɨÌj. 23 Maúcheêe mú jaj japua huajúêucaa, tɨêɨquí huatácu aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Tɨêɨj jí huatáêeecarecaêa, ajta jeíhua pu ateáxɨjrihuaêa É¨Ì jaj É¨Ì baarcu jetze. Muêuri tɨÌn aêucárutijmeêe. 24 Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe, aêɨÌɨ mú yaêujɨÌste aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Ayee mú tiraataêixaa tɨjɨÌn: âMaeestru, Tuêuri hui tɨÌn áêajamɨn. Ajta aêɨÌɨn Jesús, aêɨÌɨ pu ájchee. Tɨêɨj jí raatáêijmɨijriêi É¨Ì eeca, ajta japuutzari tɨ tiújtaêahuaêa. JɨÌmeêen puêu raatáêijmɨijriêi, aj pu i huateápuaêarecaêa. Tɨêɨj jí naa huaêéêeneêe jáêaraa. 25 Tɨêɨj jí ayén tihuaêutaêíhuaêuriêi aêɨÌmej É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe tɨjɨÌn: â¿Aêiné êeen jɨÌn secaí téêatzaahuateêe? Ajta aêɨÌmej jemi, jéêecan utéevatzɨ É¨Ì huáêa tzajtaêa. Jéêecan mú majta aêij puaêa tiraêutaseíj. Ayee mú tíêiruêihuaêuracaêa tɨjɨÌn: â¿Tiêitáani téviraêa púêeen amɨÌjna? AêɨÌɨ pu hui tihuáêaijteêe É¨Ì eeca, ajta É¨Ì jaj, majta hui ráêantzaahua. 26 MatɨÌêɨj antacɨÌj, aêúu mú aêaráêa aêúu tɨ huatacáêa u Gadara. U jetze pújmeêen tɨ éêeseijreêe u Galilea. 27 Tɨêɨj jí Jesús aêitáraa É¨Ì baarcu jetze. Aj pu i seɨÌj raêantinájchecaêa. Aêuu pu éêemeêecan É¨Ì chajtaêa jetze aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Tiyáaruêuse pu tzajtaêan seijreêe. Puêuri áêatee tɨ caí tiêitéchejcaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Capu ajta chiêij jetze chejcaêa. Aêuu puêu eêechéjmeêe aêu mej mɨêɨchite eêevéêenaamuaca. 28 TɨÌêɨj raaseíj aêɨÌjna É¨Ì Jesús, án pu eêerájve ɨɨcájraêan jetze É¨Ì Jesús. Jéêecan pu huajíjhuacaêa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Aj pu i ayén tiraatajé caêanín jɨmeêe tɨjɨÌn: â¿Aêiné tiêitɨÌj peteáruuren ineetzi jemi, Jesús, É¨Ì pej yaujraêan pɨÌrɨcɨ É¨Ì Dios tɨ ta japua éêeseijreêe? Ayee nu hui tíêimuahuavii. Capej hui puaíjtzi neetáêacareêen. 29 Ayee pu aêɨÌɨn jaêatɨ tiraatáhuaviiriêi aêɨÌjna É¨Ì Jesús aêɨÌjna jɨmeêe tɨ aêɨÌɨn Jesús ari tiraataêaíj aêɨÌjna É¨Ì tiyaaruêu tɨ nuêu huiirájraêani É¨Ì tevi jetze. Muêíi pu tiyaaruêu raatéeviêi aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Majta aêɨÌɨme É¨Ì teɨte É¨Ì mej aêuun eêechéjmeêe, aêɨÌɨ mú raêamuájɨêɨquihuaêa muájcaêareêaraêan jetze, majta ruêɨÌɨca jetze alaambre jɨmeêe. MatɨÌêɨj mi raatéêavaata. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì tevi, tɨÌêɨj pÉ¨Ì naêa pu rajtzáêanaêa ɨÌêalaambre, ajta mé iyaúuruti aêu tɨ caí éêe tiêitɨÌj aêiné tiyaaruêu pu tzajtaêan seijreêecaêa. 30 Tɨêɨj jí Jesús ayén tiraataêíhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Aêiné puaêantehuaa múêee? Ayee pu tiuêutaniú aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tɨjɨÌn: âI tej sei viêiraêa aráêase. Ayee pu tiraataêixaa aêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì mej muêiitÉ¨Ì tzajtaêan seijreêe É¨Ì tiyáaruêuse. 31 Majta aêɨÌɨme É¨Ì tiyáaruêuse, jeíhua mú rájhuaviiriêi aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨ êij aêɨÌɨn caí huaêutaêíte mej áêucɨɨne tɨ eêetécun aêu mej áêanamiêi É¨Ì tiyáaruêuse. 32 Majta á vejliêi, É¨Ì tuiixu éêecɨɨne, áa mú tejáêucuaêanen jɨrí jetze. Majta aêɨÌɨme tiyáaruêuse, ayée mú tiraatáhuaviiriêi meêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨ huaêutáêan mej mi É¨Ì tuiixu tzajtaêa aêuteárute. Aj pu i huaêutáêa. 33 MatɨÌêɨj huiráacɨ É¨Ì tevi jetze, matɨÌêɨj mi aêuruáachejraa caêanín jɨmeêe. MatɨÌêɨj mi aêuteájrupi É¨Ì É¨Ì tuiixu tzajtaêa. Majta meêɨÌn É¨Ì tuiixu aêuruáachejraa. MatɨÌêɨj mi ancáavatzɨ aêu tɨ eêencátee. MatɨÌêɨj mi áataêa atéevatzɨ. MatɨÌêɨj mi aêujámɨ. 34 Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej huáêachaêɨɨcaêa É¨Ì tuiixu, matɨÌêɨj raaseíj aêij tɨ tiêitɨÌj huarɨÌj, aêɨÌɨ mú aêuruáachejraa. MatɨÌêɨj mi huaêutáêixa É¨Ì teɨte chajtaêa mé éêeche, majta aêɨmuá mej aêuchéjme aêij tɨ tiêitɨÌj huarɨÌj. 35 MatɨÌêɨj mi aêɨÌɨme É¨Ì teɨte, aêúu mú eêiréêene mej mi raaseíj. MatɨÌêɨj aêuun eêiréêene aêu tɨ Jesús aêutéveecaêa, aêúu mú yáêuteu aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ É¨Ì mej jetzen huiráacɨ aêɨÌɨme É¨Ì tiyáaruêuse. Aêuu pu aêutácatii É¨Ì Jesús jemi. Puêuri tiêitéchejcaêa. Capu chéêe rutɨÌmuaêiracaêa. MatɨÌêɨj mi tiuêutátziɨn temuaêa jeíhua. 36 Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej raaseíj, aêɨÌɨ mú tihuaêutáêixaa É¨Ì teɨte aêij tɨ Jesús tiráahuaa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ tiyáaruêuse mej tzajtaêan seijreêecaêa. 37 MatɨÌêɨj mi naímiêi É¨Ì mej aêuun aêuchéjme tɨÌj naêa tɨ aêuun huatacáêa u Gadara, aêɨÌɨ mú rájhuaviiriêi aêɨÌjna É¨Ì Jesús, tɨ nuêu áêuraêani aêiné jeíhua mú tiuêutátziɨn. AêɨÌj pu jɨÌn Jesús ateájraa É¨Ì baarcu jetze. Tɨêɨj jí áêuraa. 38 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì jaêatɨ tiyáaruêuse mej jetzen huiráacɨ, jeíhua pu rájhuaviiriêi aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨ raatáêan tɨ jamuan áêuraêani. MÉ¨Ì ajta i caí, capu raatáêa tɨ jamuan áêuraêani. 39 Ayee pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âPatáêaj hui huaréêaraêani aêu pej éêeche patáêaj huaêutáêixaateêen aêij tɨ muáaruu É¨Ì Dios, aêɨÌjna jɨmeêe tɨ huápɨêɨ ruxeêeveêe. Aj pu i áêuraa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Tɨêɨj jí nainjapua tɨÌj naêa aêuun tɨ huatacáêa É¨Ì chajtaêa jetze, aêɨÌɨ pu huaêutáêixa aêij tɨ tiêitÉ¨Ì ráaruu tɨ huápɨêɨ ruxeêeveêe aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 40 TɨÌêɨj Jesús aêuréêaraa yú jetze pújmeêen, jeíhua mú teɨte raêancuréêeviêitɨ. Muaateújtemuaêave aêiné aêɨÌɨ mú rachúêeveêecaêa. 41 JɨÌmeêen puêu Jesús aêuun aêaráêa, aj pu i seɨÌj É¨Ì jaêatɨ éêejtunutacaêa á vejliêi jemin É¨Ì Jesús. Ayee pu ántehuaa tɨjɨÌn Jairo. AêɨÌɨ pu tíêaijta u teyujtaêa. Tɨêɨj jí aêɨÌɨn raatáhuaviiriêi tɨ Jesús aêuréêenen jemin chajnan aêiné puêuri nuêu áêameêere É¨Ì yaujraêan. Ajta, aêɨÌɨ puêu caj pɨÌtíêijyauj, ɨÌiitacan. Ajta aêɨÌjna É¨Ì yaujraêan, ayée pu rájchaêɨɨ aêachú cumu tamuáamuataêa japuan huaêapua nineêiraêa. Tɨêɨj jí Jesús áêuraa jamuan. Majta É¨Ì teɨte, jeíhua mú ajteáxɨɨrecaêa jemin. Temuaêa mú titéêecatacaêa. 43 Ajta aêɨÌɨn êɨÌitaêa, áa pu ajta aêutéveecaêa. Puêuri áêatee aêachú cumu tamuáamuataêa japuan huaêapua nineêiraêa tɨ ayén aêɨÌjna jɨÌn tíêicuiêi aêɨÌjna jɨmeêe tɨ tíêiraêasecareêe É¨Ì xúureêe. Capu méêe aêatɨÌjcaêa tɨ raayɨÌêɨtɨhuaêa tɨ tiráahuaateêen. 44 Tɨêɨj jí aêɨÌɨn êɨÌitaêa, huaritaêan aêuréêene. Aj pu i raêajtamuárɨej É¨Ì cɨÌɨxureêaraêan jetze. JɨÌmeêen puêu raêajtamuárɨej, aj pu i huateápuaêarecaêa tɨ uvéêemɨêɨye É¨Ì xúureêe. 45 Tɨêɨj jí Jesús ayén tihuaêutaêíhuaêuriêi tɨjɨÌn: â¿Aêataani hui naêajtamuárɨej? Naímiêi mú miyen tiuêutaniú tɨjɨÌn: âCanu nee. MatɨÌêɨj miyen tiuêutaxájtacaêa, aêɨÌjna É¨Ì Pedro, aêɨÌɨ pu ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âMaeestru, jeíhua mú ajteáxɨɨri É¨Ì teɨte múêeetzi jemi. Majta áêujtajche. 46 MÉ¨Ì ajta aêɨÌɨn Jesús, ayée pu tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âJaêatɨ pu xaa naêajtamuárɨej. Nee nu hui ráamuaêareeriêi tɨÌêɨj nemuárɨêeriêiraêa huirájraa. âAyee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 47 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì êɨÌitaêa, aêɨÌɨ pu ráamuaêareeriêi tɨ caí rɨêɨrí tɨ huateúravaa. Tɨêɨj jí eêiréêene. Ruvivée. Aj pu i éêejtunutacaêa jemin É¨Ì Jesús. Tɨêɨj jí ayén tiuêutaxájtacaêa aêiné êeen jɨÌn raêajtamuárɨej mé jéjreêe mejseíiracaêa É¨Ì teɨte. Ajta ayée pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna jɨmeêe tɨ huarúj. 48 Aj pu i Jesús ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNiyauj, pepuêuri hui huarúj peêɨÌjna jɨmeêe pej téêatzaahuateêe. Aricu, áêuraêa axɨéehua. 49 Aúcheêe pu tiêixáatacaêa tɨÌêɨj seɨÌj eêiréêene tɨ huáêa jetze ajtémeêecan É¨Ì mej aêuun éêeche É¨Ì Jairo jemi, aêɨÌjna tɨ tíêaijta u teyujtaêa. Ayee pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âPuêuri huamɨÌêɨ ayauj. AêɨÌj pej hui jɨÌn caí chaêa tiraêantiúêuuniêiraêan mɨ maestro. 50 TɨÌêɨj Jesús ayén tiráanamuajriêi, ayée pu tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jairo tɨjɨÌn: âCapej tíêitziɨɨneêe. Patáêaj téêantzaahuateêen penaêa. Aúcheêe pu hui rujni. âAyee pu tiraataêixaa. 51 MatɨÌêɨj mi aêucɨÌj. MatɨÌêɨj meêuun aêaráêa Jairo tɨ éêeche. MatɨÌêɨj meêuun aêuréêene, capu huaêutáêa É¨Ì teɨte mej aêuun aêuteárute u chiêita. AêɨÌmej puêu huatáêa aêɨÌjna É¨Ì Pedro, ajta aêɨÌjna É¨Ì Juan, ajta aêɨÌjna É¨Ì Jacobo. Ajta aêɨÌɨme É¨Ì vaújsimuaêameêen É¨Ì tɨ huamɨÌêɨ, aêɨÌmej pu ajta huatáêa. 52 Majta meêɨÌn É¨Ì teɨte á puaêacɨé mej aêutéêuucaêa, naímiêi mú caêanín jɨÌn ruyeinecaêa. Máujxɨeemɨsteêecaa micu. Ajta aêɨÌɨn Jesús, ayée pu tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âCaxu ruyeine. Capu hui mɨêɨchi. Cutzú puêu. 53 MatɨÌêɨj mi raateêatzeájraa aêiné méjmuaêareerecaêa tɨjɨÌn huamɨÌêɨ. 54 Tɨêɨj jí Jesús raêajtamuárɨej É¨Ì paêarɨêɨ É¨Ì muájcaêareêaraêan jetze. Ayee pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNiyauj, ájchesi. 55 Tɨêɨj jí xɨéjniuêucareêaraêan huaréêaraa É¨Ì jemin. JɨÌmeêen puêu huaréêaraa É¨Ì jemin, aj pu i ájchee. Tɨêɨj jí Jesús ayén tíhuaêutaêaíj É¨Ì vaújsimuaêameêen mej nuêu tiraamín. 56 Jéêecan mú naa rɨÌêɨ tiraêutaseíj É¨Ì vaújsimuaêameêen. Ajta aêɨÌɨn Jesús, aêɨÌɨ pu huaêutáêijmɨijriêi mej caí jaêatɨ ixaateêe aêij tɨ tiêitɨÌj huarɨÌj.

Everything we make is available for free because of a generous community of supporters.

Donate