San Lucas 11
WBT1 Jaêanáj pu ayén tiujuêurɨÌj. Aa pu jáêahuaêa aêutéveecaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Téniuusimeêe É¨Ì Dios jemi. TɨÌêɨj raatapuáêajtacaêa tɨ huatéeniu, seɨÌj mej jamuan áêujujhuaêaneêe, ayée pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âTavastaraêa, patáêaj piyen titáamuaêaten tej huatéjniuuni É¨Ì Dios jemi tɨÌj Juan tihuaêumuáêate aêɨÌmej É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. 2 TɨÌêɨj i ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âSetɨÌêɨj huatéjniuuni, ayée xu hui tiuêutaxá yee: Múêee É¨Ì pej táêiyaêupua, Michéêe rɨÌêɨ méêe tiyauêáêan É¨Ì pej jɨÌn ántehuaa. Chéêe ayén tejaêuréêenen aêájna xɨcájraêa pej jetzen tiuêutaêaÃjta Ãiyen chaanaca japua. Michéêe miyen cheêatá menaêa tiraêaráêasten aêij pej tÃêijxeêeveêe aêɨÌɨme É¨Ì mej yen huachéjme Ãiyen chaanaca japua matɨÌj aêɨÌɨme tiraêaráêaste É¨Ì mej ta japua aêutéêuu. 3 Patáêaj titaatáêan É¨Ì tɨ tÃêicuaêiriêi É¨Ì tej jɨÌn teêutáviicuaêi Ãjii tɨÌj naêa yú tɨ aucaêitÉ¨Ì aêame. 4 Patáêaj titaatáêuuniêi É¨Ì tej jɨÌn auteájturaa múêeetzi jemi aêiné ayée tu cheêatá tiraatáêuuniêira jaêatɨ tɨ naêa tɨ auteájturaa itejmi jemi. Patáêaj pajta caà raatáêacareêen É¨Ì tiyaaruêu tɨ aêɨÌɨn caêanÃjraêa taatáêacareêen tej ti caà tiyen huárɨni tiêitɨÌj jɨmeêe tɨ aêij puaêa êeen. Yee puêu. 5 Aj pu i ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âTichéêe tiyen raataxáj yee seɨÌj xu múêeen tÃêamigo. Ajta áêiyen aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ, tɨÌêɨj ari jáêitaêa tɨÌcaêa pɨÌtÃêirɨcɨ, aêúu pu hui aêumé aêu tɨ éêeche É¨Ì amiiguraêan. Aj pu i ayén tiraatáêixaateêesin tɨjɨÌn: “neêamiigu, huaÃcaca naataniɨÌjteêe É¨Ì pan, aêiné auchén pu yeehui uvéêene seɨÌj É¨Ì neêamiigu tɨ muêu aêataméêecaa. MÉ¨Ì neajta inee, canu tiêitɨÌj tÃchaêɨɨ É¨Ì nej raamÃin." 7 ‘TɨÌêɨqui ayén hui tiuêutániuusin aêɨÌjna tɨ huiirájca tɨjɨÌn: “Capej néêɨtziiteêe. Puêuri yeehui aiteánamiêi É¨Ì puéerta, majta meêɨÌn É¨Ì tɨêɨrÃi, muêuri huatéejeêe. Neajta inee, nuêuri huatéecaêa. Capu chaêa rɨêɨrà nej ájcheni nej tiêitɨÌj jamuaatáêan.” Ayee pu tiraatáêixaateêesin. 8 ‘Mɨ neajta inee, ayée nu hui tejáêamuaêixaateêe. Capu xaa ájchesin tɨ tiêitɨÌj raatáêan aêɨÌjna jɨmeêe tɨ amiiguraêan púêeen, sino, aêɨÌɨ pu ájchesin aêɨÌjna jɨmeêe tɨ i caà méêe ráêɨtziiteêe É¨Ì amiiguraêan. Aj pu i raatáêasin, tzɨÌteêe, aêachú tɨ caj tiêitɨÌj tiraatáhuaviira. 9 ‘AêɨÌj nu hui jɨÌn niyen tejáêamuaêixaateêe yee setáêaj seuj rahuaviira É¨Ì Dios jemi aêiné aêɨÌɨ pu xaa tejámuaatáêasin. Seajta, seuj rahuauca É¨Ì jemin. AêɨÌɨ xu jemi rateuni É¨Ì Dios. Seajta seuj teêejteátuêasixɨêɨn táêapueerta. Aj pu i xaa Dios teêantácuuna. Tɨêɨj jà amuaatáêasin É¨Ì sej rahuauhuau. 10 ‘Ayee xu hui huárɨni aêiné tɨ puaêa jaêatɨ ayén tiêitɨÌj tÃêijhuaviira, aêɨÌɨ pu raêancuréêasin. TÉ¨Ì puaêa jaêatɨ tiêitɨÌj huauca, aêɨÌɨ pu hui rateuni. Ajta tɨ puaêa jaêatɨ ayén teêejteátuêasixɨêɨn táêapueerta, Dios pu xaa tiraêantácuuneêesin. 11 ‘Casiêi múêeen, ¿ni qui seɨÌj ayén huárɨni múêeen, mɨ sej huayaujmuaêa? TÉ¨Ì puaêa ayauj ayén huaêité muáhuaviira, ¿ni qui cuêucuêu paraatapÃjteêesin? Capej xaa neêu. Huaêité pepuêu hui raatáêasin. 12 Naêari tɨ puaêa táêu muáhuaviira, ¿ni qui teáxca paratáchuiteêesin? Capej xaa neêu. Táêu pepuêu raatáêasin. 13 ‘Ayee xu múêeen, mɨ sej aêij puaêa êeen É¨Ì ru tzajtaêa, xuêuri ramuaêaree sej huaêutapuaÃjveêen É¨Ì ruyaujmuaêa tiêitɨÌj tɨ rɨÌêen. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì tɨ áêamuayaêupua É¨Ì ta japua tɨ éêeseijreêe, jeÃhua pu hui jaÃtzeêe raayɨÌêɨtɨ tɨ huaêutáêan tɨ aêɨÌɨn xɨéjniuêucareêaraêan aêuun aêuteáturan aêɨÌmej jemi É¨Ì mej rahuauhuau. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 14 Jaêanáj pu ayén tiujuêurɨÌj. Jesús pu tiyaaruêu huatamuáriteêecaêa tɨ tevi tzajtaêa seijreêecaêa. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì tiyaaruêu, capu raatáêacareêe tɨ aêɨÌɨn tevi tiuêutaxáj. JɨÌmeêen puêu Jesús raatamuári, aj pu i tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì tevi. Majta meêɨÌn É¨Ì teɨte, jeÃhua mú naa rɨÌêɨ tiraêutaseÃj. 15 Majta seica miyen tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âAmɨÌjna mɨ tevi, mɨ Jesús, Beelzebú pu hui jetze araújcaêane tɨ ij ayén tihuaêutamuáriteêen É¨Ì tiyáaruêuse, aêiné aêɨÌjna É¨Ì Beelzebú, aêɨÌɨ pu tihuáêaijteêe É¨Ì seica É¨Ì tiyáaruêuse. Beelzebú pu caêanÃjraêa ratáêaca tɨ ij ayén amɨÌn tÃhuaêutaêaÃjteêen É¨Ì tiyáaruêuse. âAyee mú tiuêutaxájtacaêa. 16 Majta seica, ayée mú rɨÌêɨ tÃêiraêihuaêu meêɨÌjna jɨmeêe tɨ aêɨÌɨn huaêutaseÃjrateêen tiêitɨÌj tɨ huápɨêɨ ruxeêeveêe, tɨ ajta É¨Ì ta japua éêemeêecan. 17 Ajta aêɨÌɨn Jesús, aêɨÌɨ pu rúêumuaêareerecaêa aêij mej tÃêimuaêajca. Ayee pu tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âMatɨÌj menaêa É¨Ì mej seɨÌj chuéjraêa japua tÃêaijta, tɨ puaêa jáêitaêa maêutácɨɨne, aj mú mi huateújneêusiêiteêesin. Majta hui, camu chaêa áêateeri mej tiaÃita muáêajuêun. Ajta tɨ puaêa miyen cheêatá menaêa jáêitaêa aêutácɨɨne aêɨÌɨme É¨Ì mej seɨcɨé menaêa á éêeche, camu majta chaêa áêateeri á mechée meêájna. 18 ‘Ajta aêɨÌɨn Satanás, tɨ puaêa miyen jáêitaêa aêutácɨɨne aêɨÌɨme É¨Ì tɨ tihuáêaijteêe, ¿aêiné tÃêirɨêɨri tɨ aêɨÌɨn áêateere tɨ tihuáêaijteêe naÃjmiêica? Capu hui aêatzu aêij tÃêirɨêɨri. Ayee nu tiêixa neêɨÌjna jɨmeêe sej siyen tÃêinexa yee nej nuêu Beelzebú jetze aráncaêane nej ni huaêutamuáriteêen É¨Ì tiyáaruêuse. 19 ‘Nicheêe aêatzu tejámuaataêÃhuaêu. TÉ¨Ì puaêa hui niyen Beelzebú jetze aráncaêane nej ni huaêutamuáriteêen É¨Ì tiyáaruêuse, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej aêamua jamuan áêujujhuaêan, aêɨÌɨ mú majta huaêutamuáriteêen É¨Ì tiyáaruêuse. ¿Aêataani jetze muaêaraújcaêane? AêɨÌɨ mú hui miijmu raataxájta yee múêeen xu autéêɨtze. 20 ‘Naêari caÃ, tɨ puaêa nee xɨéjniuêucareêaraêan jetze naêaráncaêane É¨Ì Dios, ayée pu huataújmuaêa tɨ ari hui xaa aêájna tejaêuréêene múêejmi jemi tɨ aêɨÌɨn Dios nainjapua tiuêutaêaÃjta Ãiyen chaanaca japua. 21 ‘Ajta aêɨÌɨn É¨Ì jaêatɨ tɨ rucaêané, tɨ jeÃhua tÃêijchaêɨɨ É¨Ì tɨ jɨÌn huaténeêuseêen, tɨÌêɨj auj jɨÌmeêen rájchaêɨɨ É¨Ì ruchiêi, naa pu temuaêa tÃêaviitziêi tɨÌj naêa tɨ teêiráêa. Capu jaêatɨ tÃêijnahuaêiran. 22 ‘Mɨ ajta, tɨ puaêa seɨÌj mú aêuvéêemeêen tɨ jaÃtzeêe rucaêané caà aêɨÌjna, tɨ puaêa raaténeêusiêiteêen, ajta raatáviicuaêi, ayée pu rɨni aêɨÌjna tɨ mú aêuvéêeméêe aêame. Nain pu hui tiráêariêira É¨Ì tɨ jɨÌn néêuseêecaêa. Aj pu i tihuaêuréêaêasin tɨÌj naêa tɨ tÃêijchaêɨɨcaêa É¨Ì tɨ tihuaêunáhuaêiriêi. 23 ‘Ayee nu tejáêamuaêixaateêe. Jaêatɨ tɨ naêa tɨ caà nevaɨreêe ineetzi, aêɨÌɨ pu hui néjchaêɨɨreêe ineetzi. Ajta jaêatɨ tɨ naêa tɨ caà teɨte tÃseêɨri ineetzi jemi, aêɨÌɨ pu hui huaêuréêeêiteca. 24 Ajta ayén tɨjɨÌn: âAyee pu rɨcɨ É¨Ì xɨéjniuêucari tɨ aêij puaêa êeen. TɨÌêɨj aêuun huirájraa tzajtaêan seɨÌj É¨Ì tevi, aêɨÌɨ pu áêucheêecaneêen tɨ rahuauhuau aêu tɨ eêehuaújseêupeêen, aêu tɨ aêuhuáchi. Aru capu hui rateuve. Ayee pu tÃêimuaêatze tɨjɨÌn: “Nicheêe yeehui huaréêaraêani u niche aêu nej eêerájraa." 25 ‘TɨÌêɨj uvéêenen, ayée pu hui êeen aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ. Naa pu êeen É¨Ì ru tzajtaêa. Cu xɨee mej mauchén uhuaréêeêichaêutacaêa. Nain pu rɨÌêɨ huáruu. 26 Aj pu i aêɨÌɨn xɨéjniuêucari huaúuviêitɨn É¨Ì seica É¨Ì mej aráhuaêapua aráêase. AêɨÌɨ mú majta jaÃtzeêe aêij puaêa êeen caÃ É¨Ì seɨÌj. MatɨÌêɨj mi aêuteárute naÃmiêi mej mi huatéêe muáêaraêani meêɨÌjna tzajtaêa É¨Ì tevi. Ajta áêiyen, ayée pu hui teêiráame tɨ jaÃtzeêe aêij puaêa éeneêe aêame aêɨÌjna É¨Ì tevi caà tɨ ajmÃêi éeneêe. âAyee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 27 TɨÌêɨj Jesús auj tÃêixajtacaêa, ajta seɨÌj êɨÌitaêa aêujna aêutéveecaêa huáêa tzajtaêa É¨Ì teɨte. Aj pu i ayén tiuêutaxájtacaêa caêanÃn jɨmeêe tɨjɨÌn: âRɨÌêɨ pu tiraatáêa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa pej jetzen huanúêihuacaêa, pej pajta jetzen huátzii. 28 Aj pu i Jesús ayén tiuêutaniú tɨjɨÌn: âMÉ¨Ì ajta aêɨÌɨme, jaÃtzeêe pu hui rɨÌêɨ tihuaêatáêaca aêɨÌmej É¨Ì mej ranamua É¨Ì niuucari tɨ jɨÌmeêen raxa É¨Ì Dios, majta miyen raêaráêastijreêen. 29 Majta aêɨÌɨme É¨Ì teɨte, maúcheêe mú máà j ajteáxɨɨrijmeêe É¨Ì Jesús jemi. Ajta aêɨÌɨn, ayée pu tiuêutaxájtacaêa tɨjɨÌn: âJeÃhua mú aêij puaêa tÃêiteteɨte É¨Ì mej Ãjii huáteemua. Ayee mú hui raxɨÌêeveêe nej tihuaêutaseÃjrateêen tiêitɨÌj tɨ huápɨêɨ ruxeêeveêe. Aru canu tiêitɨÌj huaêutaseÃjrateêesin. Aêij nuêu huaêutáêixaateêesin tɨ jɨÌmeêen raxa É¨Ì Jonás teecan tɨ tÃêixaxaêataêa É¨Ì Dios jetze meêecan. 30 ‘Jaêiné aêɨÌɨ pu hui aêɨÌɨn púêeeneêe É¨Ì tɨ huápɨêɨ ruxeêeveêe É¨Ì mej raaseÃj aêɨÌɨme mej NÃnive eêechéjmeêe, ayée nu cheêatá nenaêa nej aêɨÌɨn púêeen É¨Ì tɨ huápɨêɨ ruxeêeveêe É¨Ì mej raseÃj aêɨÌɨme Ãjii mej huáteemua. 31 ‘Ayee nu tejáêamuaêixaateêe, aêájna xɨcájraêa jetze tɨ jetzen Dios huáêaxɨjteêen É¨Ì teɨte, aêɨÌjna tɨ ajmÃêi tiêitéveecaêa reyna jɨmeêe aêujna antánɨmua huaritaêan É¨Ì jaj tɨ veêée, aêɨÌɨ pu hui aêánna aêutéchaxɨjsin huáêa jamuan aêÃmej Ãjii mej huáteemua. AêɨÌɨ pu ajta huáêa jetze teêujpuáêariteêesin tiêitɨÌj jɨmeêe. Aêuu pu ɨmuá aêuvéêemej tɨ ij ráanamua aêɨÌjna É¨Ì Salomón teecan tɨ rɨÌêɨ mé teúumuaêarejcaêa. Neajta inee, i nej yee huatéjvee É¨Ì teɨte tzajtaêa, jaÃtzeêe nu hui veêecán jɨÌn tiêitéjvee caà aêɨÌjna É¨Ì Salomón. AêɨÌj pu jɨÌn, aêɨÌjna É¨Ì reyna huáêa jetze teêujpuáêajteêesin aêiné camu nenamua ineetzi. 32 ‘Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej NÃnive eêechéjmeêe, ayée mú rɨni aêájna xɨcájraêan É¨Ì Dios tɨ jetzen huáêaxɨjteêen É¨Ì teɨte. AêɨÌɨ mú huatéhuiixɨêɨsin aêɨÌmej jamuan É¨Ì mej Ãjii huáteemua. MatɨÌêɨj mi teêujpuáêajteêesin tiêitɨÌj jɨmeêe. Seɨcɨé mú hui tiuêumuáêaj matɨÌêɨj ráanamuajriêi aêij tɨ tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jonás teecan. Neajta inee, jaÃtzeêe nu hui veêecán jɨÌn tiêitéjvee caà aêɨÌjna É¨Ì Jonás. AêɨÌj pu jɨÌn, aêɨÌɨme É¨Ì teteca NÃnive mej eêechéjmeêe, aêɨÌɨ mú teêujpuáêajteêesin tiêitɨÌj jɨmeêe É¨Ì mej Ãjii huáteemua aêiné camu seɨcɨé tiuêumuáêaj netɨÌêɨj tihuaêutáêixaa inee. 33 ‘JɨÌmeêen hui aêɨÌjna É¨Ì aparaatu tiêitɨ É¨Ì mej ráêajtaira, capu jaêatɨ aêájna yeêutéêavaata. Capu ajta xaêari tzajtaêa ruêutéchajtza. Capu xaa neêu, sino án pu ɨmuá yaêujchájtza mej mi raaseÃj É¨Ì mej meêuun aêuteáruti. 34 ‘Ayee pu hui tÃêivaɨreêe áêajɨêɨ tɨÌj taij tɨ áêataa É¨Ì Ã¡êajetze. AêɨÌj pu jɨÌn, tɨ puaêa rɨÌêen áêajɨêɨ, ayée pu êeen, cu xɨee tɨ huanéeriêicÉ¨Ì nainjapua É¨Ì Ã¡êajetze. Naêari caÃ, tɨ puaêa pecaà rɨêéeneêen áêajɨêɨ jetze, ayée pu êeen, cu xɨee tɨ huatɨÌcaêa É¨Ì Ã¡êajetze. 35 ‘Setáêaj siyen huárɨni tɨ ij caà aúumɨêɨni tɨ áêataa É¨Ì Ã¡êajetze. 36 TÉ¨Ì puaêa naa pu áêataa É¨Ì Ã¡êajetze, ajta caà aêatzu áêamɨêɨca, nainjapua pu hui huanéeriêicÉ¨Ì aêame. Ayee pu téêeme, cu xɨee aparaatu á jetze ráatatza. âAyee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 37 JɨÌmeêen puêu raatapuáêajtacaêa tɨ tihuaêutáêixaa, aj pu i seɨÌj pu raatáêinee tɨ tejáêucuaêani áa tɨ éêeche. AêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ, fariseo pu pɨÌrɨcɨ. Aêuu pu aêuteájrupi. TɨÌêɨj i á vejliêi aêuréêehuiêixɨ aêu tɨ meesa aêutéjvee. 38 Ajta aêɨÌɨn fariseo, aêɨÌɨ pu raaseÃj tɨ caà Jesús amuacaà anaújmuaijte aêij mej tÃêijrɨêɨre É¨Ì mej ráêastijreêecaêa meêɨÌjna É¨Ì Moisés teecan. Jéêecan pu aêij puaêa tiraêutaseÃj. 39 Aj pu i tavástaraêa ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âMúêeen mɨ sej fariseos púêeen. Ayee xuêu tÃêitetei sej anaújmuaijteêaxɨêɨn mɨ rumuájcaêa jetze. MÉ¨Ì ajta caà aêatzu aêij amuáêamitɨejteêe sej rɨÌêɨ huaújruuren mɨ ru tzajtaêa. Ayee xu êeen, cu xɨee tɨÌj jaêatɨ raacájaêusin mé jéjreêe mɨ vaasu, ajta amɨÌjna mɨ xaêari. Ayee xuêu ruseijrata huáêa tzajtaêa mɨ teɨte sej rɨÌêɨ tÃêiteteɨte. MÉ¨Ì seajta múêeen, ayée xu êeen mɨ ru tzajtaêa. Aêij xu puaêa tÃêiteteɨte seêɨÌjna jɨmeêe sej tihuaêunáhuaêiriêi, seajta aêij puaêa huáêuruu. 40 ‘Mɨ sej hui caà tiêitɨÌj úêumuaêaree. AêɨÌjna tɨ raatétaahuacaêa É¨Ì sej mé jéjreêe ratéhuaêiraêa, ¿ni caà aêɨÌɨn ajta raatétaahuacaêa É¨Ì Ã¡êamuatzajtaêa tɨ seijreêe? 41 Setáêaj siyen huaêutáêan É¨Ì mej caà aêij tÃêijviicuaêi seêÃjna tɨ uráêaa É¨Ì Ã¡êamuatzajtaêa. Ayee xu aêɨÌjna jɨÌn huárɨni, tɨ ij temuaêa teêirájraêani múêejmi jemi. 42 ‘Setáêaj huataújxɨeemɨsteêen, múêeen, mɨ sej fariseos púêeen. Ayee xu tÃêitetei sej raatátuiireêen É¨Ì Dios jemi, seɨÌj tamuáamuataêa anxɨÌte jetze tɨ ajtémeêecan aêɨÌjna É¨Ì tuêupi, tiêitɨÌj menta, seajta seêɨÌjna É¨Ì tuêupi, tiêitɨÌj É¨Ì tɨ ayén huataújmuaêa tɨjɨÌn ruda, seajta nain tɨÌj naêa puaêamé tÃêixuaavi É¨Ì tuêupi. Múêeen xu hui raêutámuaêaree naÃjmiêi tɨÌj naêa tiêipuaêamé. ‘Mɨ seajta múêeen, seyaêuhuáêaxɨ É¨Ì tɨ jaÃtzeêe ruxeêeveêe É¨Ì Dios jemi, sej si siyen rɨÌêɨ huáêuruuren É¨Ì Ã¡êamuaxɨêej teɨte aêij tɨ tiraavÃjteêe, seajta sej si rɨÌêɨ tirájchaêɨɨ É¨Ì Dios. SenaêatzÉ¨Ì caà yéêuhuaêanancacheêe sej siyen araúrasten seêÃjna jɨmeêe É¨Ì tɨ jaÃtzeêe ruxeêeveêe. Ajta, ayén tiúêujxeêeveêe sej tiuêutáêan seêɨÌjna jɨmeêe tɨ cɨÌj naêa caj tÃêivaɨreêe. 43 ‘Setáêaj huataújxɨeemɨsteêen, múêeen, mɨ sej fariseos púêeen. Jéêecan xu hui raxɨÌêeveêe tɨ tiêitɨÌj amuáacɨêɨti sej aêujráêasen ɨpuari japua aêu mej áêujraarase É¨Ì Ã¡êamuavaujsi u teyujtaêa. Jéêecan pu amuaêaráanajche mej meêɨÌn teɨte amuaatateujteêen aj mej tejáêatua. 44 ‘Setáêaj huataújxɨeemɨsteêen aêiné ayée xu êeen cumu aêu mej huaêavaêana É¨Ì mɨêɨchite. Majta hui aêɨÌɨme É¨Ì teɨte, É¨Ì mej japuan áêujujhuaêaneêe, camu hui ramuaêaree aêij tɨ êeen téteêe aêiné capu á éêe tiêitɨÌj É¨Ì mej jɨÌn ráamuaêaree mej meêájna huaêaváêanaxɨ. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 45 TɨÌêɨj i seɨj tɨ tÃêimuaêata É¨Ì yuêuxari jetze, Moisés teecan tɨ raêuyúêuxacaêa, ayée pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âMaeestru, pej piyen tiêixa, aêɨÌj pej jɨÌn aêij puaêa tÃêitajepeêe itejmi. 46 Jesús pu ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âSeajta múêeen, mɨ sej tÃêimuaêata É¨Ì yuêuxari jetze tɨ Moisés raêuyúêuxacaêa, setáêaj huataújxɨeemɨsteêen. Ayee xu hui veêecán jɨÌn tihuauêÃjcateêen É¨Ì teɨte aêɨÌjna jɨmeêe tɨ ayén huápɨêɨ muárɨêeri, tɨ caà jaêatɨ raayɨÌêɨtɨ tɨ ayén huárɨni. Seajta áêiyen, múêeen xu tÃhuaêutaêaÃjteêen É¨Ì teɨte mej nuêu mi meêɨÌjna jɨÌn raêaráêastijreêen. MÉ¨Ì seajta múêeen, caxu aêatzu huataúraêasin sej si tiêitɨÌj jɨÌn huaêutévaɨreêen. 47 ‘Setáêaj huataújxɨeemɨsteêen aêiné múêeen xu ráêajtaêahuaca É¨Ì mej tzajtaêan huaêuteátuêasin aêɨÌmej É¨Ì mej Dios jetze meêecan tÃêixaxaêataêa. Majta aêɨÌɨme aêamuahuáacɨxaêastemuaêacɨêɨ, aêɨÌɨ mú hui huáêucuii. 48 ‘AêɨÌj xu jɨÌn siyen múêeen tiuêutaxájta yee amuaêaránajchecaêa aêij mej huáêuruu É¨Ì aêamuahuáacɨxaêastemuaêacɨêɨ. AêɨÌɨ mú hui huáêucuii aêɨÌmej É¨Ì mej Dios jetze meêecan tÃêixaxaêataêa. Seajta múêeen, xuêuri ramuaêaree temuaêa naa aêij mej huáêuruu. Ayee pu ajta tejámuaêaránajchecaêa. Seajta, ayée xu ráêajtaahuacaêa aêu mej huajeêeteátuêasin. Seajta, ayée xu cheêatá senaêa neruuren ineetzi. 49 ‘AêɨÌj pu jɨÌn ayén Dios rumuaêatzÃiraêa pu jɨÌn tiraataxájtacaêa tɨjɨÌn: “NehuaêutaêÃtiêira huáêa jemi É¨Ì teɨte seica mej neetzi jetze meêecan tÃêixaxaêa, neajta seica É¨Ì nej huaêantÃhuau mej mi nevaɨreêe. Jeêicáca mú cuiêini aêɨÌɨme É¨Ì teɨte. AêɨÌɨ mú huáêacuiêini. Majta seica, aêij puaêa mú huáêaruuren." 50 ‘AêɨÌj pu jɨÌn, ayée pu hui tiráêamitɨejteêe É¨Ì Dios jemi, aêɨÌɨ mú puêéeneêe aêɨÌɨme Ãjii mej huáteemua meêɨÌjna jɨmeêe matɨÌj menaêa puaêamé huácuii aêɨÌmej É¨Ì mej Dios jetze meêecan tÃêixaxaêataêa, naÃjmiêi matɨÌj puaêamé huácuii tɨÌj naêa tiúêuseijre É¨Ì chaanaca, naÃjmiêi tɨÌj naêa Abel tɨ huamɨÌêɨ ajta aêɨÌjna É¨Ì ZacarÃas, aêɨÌjna mej raêupuáêajte jáêitaêa aêu tɨ aêutéjvee aêɨÌjna É¨Ì mej japuan tÃêimuaɨêɨvajtaca, aêu tɨ teyuu áêijnee. Jee xaa neêu, ayée nu tejáêamuaêixaateêe, xaa neêu. Ayee pu hui tiráêamitɨejteêe É¨Ì Dios jemi, aêɨÌɨ mú puêéeneêe nain jɨmeêe aêɨÌɨme Ãjii mej huáteemua. 52 ‘Setáêaj huataújxɨeemɨsteêen mɨ sej tÃêimuaêata É¨Ì yuêuxari jetze Moisés teecan tɨ raêuyúêuxacaêa. Múêeen xu rujɨÌɨmuaêa senaêa antiújmuaêareerecaêa seêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì mej jɨÌn ráamuaêaree aêij tɨ tÃêijxeêeveêe É¨Ì Dios. Seajta múêeen, caxu hui huataúraêa tɨ Dios tejáêamuaêaijteêen. Seajta huáêijmɨi aêɨÌmej É¨Ì seica mej mi caà miyen huataúraêan tɨ Dios tihuauêaÃjteêen. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 53 TɨÌêɨj Jesús aêuun huirájraa, aêɨÌɨme É¨Ì fariseos, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej tÃêimuaêata É¨Ì yuêuxari jetze Moisés tɨ raêuyúêuxacaêa, aêɨÌɨ mú autéjhuii mej aêij puaêa tirájeeve caêanÃn jɨmeêe. Jéêecan mú jeÃhua tiraêÃhuaêuriêi mej mi ráateuni É¨Ì mej jɨÌn jetzen teêujpuáêajteêen meêɨÌjna jɨmeêe aêij tɨ aêɨÌɨn tiuêutaxájtacaêa.
