San Juan 4
WBT1 Majta meêɨÌn É¨Ì fariseos, ayée mú ráamuaêareeriêi tɨjɨÌn jaÃtzeêe pu nuêu huáêamuaêitɨjcɨ É¨Ì teɨte aêɨÌjna É¨Ì Jesús caà aêɨÌjna É¨Ì Juan. Ajta nuêu huáêamuaɨêɨhua. 2 MÉ¨Ì ajta aêɨÌɨn Jesús, capu ayén tihuáêamuaɨêɨhuacaêa, sino aêɨÌɨme muêu É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. 3 Ajta aêɨÌɨn Jesús, tɨÌêɨj ayén tiúêunamuajriêi mej nuêu miyen tiráamuaêareeriêi aêɨÌɨme É¨Ì fariseos, aj puêi aêuun eêerájraa u Judea. Tɨêɨj jà ajtahuaêa aêuun aêutamé ájtepua u Galilea. 4 Ayee pu tiúêujxeêeveêecaêa tɨ aêuun jáêitaêa aêuréêenen u Samaria. 5 Tɨêɨj jà aêuun aêaráêa chajtaêa tɨ ayén téjaêarájtehuaa tɨjɨÌn Sicar, tɨ aêuun ajtémeêecan u Samaria. Aêuu pu vejliêi aêutacáêa aêɨÌjna chuéjraêa tɨ aêɨÌɨn nuêu Jacobo teecan raatapuaÃjve É¨Ì ruyauj É¨Ì José teecan. 6 Aêuu pu yeêetéecu aêɨÌjna É¨Ì Jacobo. Ajta aêɨÌɨn Jesús, aêúu pu aêujyeÃjxɨ á vejliêi aêutÉ¨Ì eêetécun aêiné temuaêa pu tÃêicuaêanacaêa aêɨÌjna jɨmeêe tɨ áêatee tɨ huaméj É¨Ì juye jetze. Aêatzaj aêájna pɨÌtÃêirɨjcaa á tacuarixpua. 7 Tɨêɨj jà seɨÌj á eêiréêene, êɨÌitaêa tɨ Samaria éêemeêecan. Ayee pu aêɨÌjna jɨÌn eêiréêene tɨ ij jaj aiitajánɨêɨn. Aj puêi Jesús ayén tiraatajé tɨjɨÌn: âCɨÌj caj jaj tinaatáêa. 8 Majta aêɨÌɨme, É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe, aêúu mú áêujuêun u chajtaêa mej mi cuaêira tiúêunanan. 9 Ajta aêɨÌɨn êɨÌitaêa ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âMúêee pej hui Israél jetze ajtémeêecan. Neajta inee, inee iêi êɨÌitaêa Ãiye nej Samaria meêecan. ¿Aêiné êeen jɨmeêe piyen jaj nehuavii nej cɨÌj caj timuaatáêan? (Ayee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa aêiné, aêɨÌɨme É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan, camu aêij áêujmuaêara aêɨÌmej jemi, É¨Ì mej Samaria éêeche.) 10 Aj puêi Jesús ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âTÉ¨Ì puaêa pej muaêareere tiêitɨÌj tɨ jɨÌn Dios ruxɨÌêeviêiraêa jɨÌn muaatapuaÃjveêesin, pajta ramuaêareere jaêatÉ¨Ì nej púêeen inee, i nej niyen muahuavii, ayée pej naatahuavÃirancheêe. Neajta nu niyen neêɨÌjna muaatáêanicheêen neêɨÌjna É¨Ì jaj É¨Ì pej jɨÌn rusén jɨÌn ruuri. 11 Ajta aêɨÌɨn É¨Ì êɨÌitaêa, ayée pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNevástaraêa, capej tiêitɨÌj tÃchaêɨɨ É¨Ì pej jɨÌn raêitajánɨêɨn É¨Ì jaj, ajta jeÃhua pu hui ucátee É¨Ì tɨ atécun. ¿Aêuné jetze péyeêejánɨêɨsin peêɨÌjna É¨Ì jaj? 12 ¿Ni piyen jaÃtzeêe tiêitɨÌj jɨÌn antÃêamuaêaree múêee caà aêɨÌjna É¨Ì tayáêupuacɨêɨ, aêɨÌjna É¨Ì Jacobo teecan tɨ ayén taatáêa tej tiyen aêuyéêen iiyecuÃ? AêɨÌɨ pu ajta ayajna yéêecareêe, majta aêɨÌɨme É¨Ì yaújmuaêameêen, majta É¨Ì tihuáêayeêemuaacaêa. 13 Ayee pu tiuêutaniú aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âAyee nu tÃêimuaêixaateêe tɨ ayén tihuáêaruuren aêachú mej puaêamé miyen rayeêe meêɨÌjna É¨Ì jaj tɨ aiitáninei mɨ taêatécun jetze. MatɨÌêɨj huayéêen, majtáhuaêa mú huataêÃêicu méjcaêi huáyee. 14 MÉ¨Ì ajta, jaêatÉ¨Ì tɨ naêa tɨ aêɨÌjna huayéêen É¨Ì jaj nej hui niyen raatáêasin, capu chéêe jaêanáj huataêÃêimɨ. Jee xaa neêu, ayée pu seÃireêe aêame É¨Ì jemin tɨ aêɨÌjna É¨Ì jaj nej niyen tiraatáêasin tɨ ayén aiitáninéicaêa aêame tɨ ij aêɨÌɨn jaêatÉ¨Ì rusén jɨÌn ruuri áêaraêani. âAyee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 15 Aj puêi aêɨÌɨn êɨÌitaêa ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNevástaraêa, patáêaj piyen cɨÌj caj tinaatáêan peêɨÌjna É¨Ì jaj nej ni caà chéêe huataêÃêimɨn, tɨ ij ajta caà chéêe ayén tiúêujxeêeveêe nej niyen yeraajéin neyajna. 16 Aj puêi É¨Ì Jesus ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAricu, u aêutájee É¨Ì tɨ muajáêuviêitɨn. Pajta mú aêuvéêemeêen. 17 Aj puêi aêɨÌɨn êɨÌitaêa ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âCapu jaêatÉ¨Ì nejáêuviêitɨn. Aj puêi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨjɨÌn: âXɨÌêepɨêɨn pej tiuêutaxájtacaêa tɨ nuêu caà jaêatÉ¨Ì muajáêuviêitɨn. 18 Ayee pu tiêayajna É¨Ì mej meri anxɨÌvi aráêase muáêaraa aêɨÌɨme É¨Ì mej muatéviêitɨneêe. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì pej jamuan áêuca Ãjii, capu muajáêuviêitɨn aêɨÌjna. Ayee pej tzáahuatiêiraêa jɨÌn tiuêutaxájtacaêa. 19 Aj puêi ayén tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa tɨjɨÌn: âNevástaraêa, ayée pu hui tináêamitɨejteêe pej piyen Dios jetze meêecan tÃêixaxaêa. 20 Tavaújsimuaêacɨêɨ mú ranáêamicheêe É¨Ì Dios aêÃjna jetze É¨Ì jɨrÃ. MÉ¨Ì seajta múêeen, mɨ sej Israél jetze ajtémeêecan, ayée xu tÃêixaxaêa tɨ ayén ruxeêeveêe tej teêuun yéêanaêamicheêen aêujna jáêahuaêa u Jerusalén. âAyee pu tiraataêixaa. 21 Ajta aêɨÌɨn Jesús, ayée pu tiuêutaniú tɨjɨÌn: âêÆitaêa, ayée nu tÃêimuaêixaateêe tzáahuatiêiraêa jɨmeêe, puêuri tɨÌn tejaêuréêenejsin aêájna xɨcájraêan jetze sej caà chéêe ranáêamicheêe xáêajuêun É¨Ì tayáêupua Ãiyen jɨrà japua, camu majta chéêe ranáêamicheêe muáêajuêu u Jerusalén. 22 ‘Múêeen, mɨ sej Samaria éêemeêecan, ayée xu hui caà ramuaêate seêɨÌjna É¨Ì sej ranaêamiche. MÉ¨Ì teajta iteen, teen tu ramuaêate teêɨÌjna É¨Ì tej ranaêamiche aêiné aêɨÌjna tɨ ayén ta japua niuuni, aêɨÌmej jetze pu huataseÃjreêesin É¨Ì mej Israél jetze ajtémeêecan. 23 ‘MÉ¨Ì ajta, puêuri tɨÌn tejaêuréêenejsin aêájna xɨcájraêan jetze mej miyen meêɨÌjna jetze araújcaêanen É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios mej mi miyen tzáahuatiêiraêa jɨÌn ranáêamicheêen É¨Ì tayáêupua. Jee xaa neêu, puêuri aêájna tejaêuréêene mej miyen rɨcɨ aêɨÌɨme É¨Ì mej tzáahuatiêiraêa jɨÌn ranaêamiche aêiné tayáêupua pu ayén huáêahuauhuau aêɨÌmej É¨Ì mej miyen ranaêamiche. 24 ‘Dios pu xɨéjniuêucari púêeen, majta aêɨÌɨme É¨Ì mej ranaêamiche, ayée pu ruxeêeveêe mej meêɨÌjna jetze araújcaêanen É¨Ì xɨéjniuêucareêaraêan É¨Ì Dios mej mi tzáahuatiêiraêa jɨÌn ranáêamicheêen. âAyee pu tiuêutaxájtacaêa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 25 Ajta aêɨÌɨn êɨÌitaêa, ayée pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNee nu hui ramuaêaree tɨ aêɨÌɨn téjmi jemi huataseÃjreêesin aêɨÌjna É¨Ì tɨ jee MesÃas púêeen, É¨Ì mej miyen ratamuáêamua tɨjɨÌn CɨrÃistuêu tɨ Dios raêantÃhuaêu. TɨÌêɨj aêɨÌɨn ayén huataseÃjreêen, aêɨÌɨ pu nain jɨÌn titaatáêixaateêesin. 26 Aj puêi Jesús ayén tiraataêixaa tɨjɨÌn: âInee, i nej á jamuan tiêixa, nee nu neêɨÌn púêeen. 27 JɨÌmeêen puêu ayén tiuêutaxájtacaêa, aj mú mi uvéêene aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe. Jéêecan mú aêij raêutaseÃj meêɨÌjna jɨmeêe tɨ aêɨÌɨn êɨÌitaêa jamuan tÃêixajtacaêa. MÉ¨Ì ajta, capu jaêatÉ¨Ì ayén tiraataêÃhuaêuriêi tɨjɨÌn: “¿Aêiné péjruuren pemɨÌjna mɨ êɨÌitaêa?” Ni camu miyen yee: “¿Aêiné êeen jɨmeêe piyen jamuan tiêixa?" 28 Ajta aêɨÌɨn êɨÌitaêa, á pu yaêutára aêɨÌjna É¨Ì ruxaêari. Tɨêɨj jà u áêume u chajtaêa. Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa É¨Ì teɨte. Ayen tɨjɨÌn: âMú seêutáuruyiêi sej si yaêuseÃj jaêatÉ¨Ì tɨ ayén tinaatáêixaa nain jɨmeêe aêij nej tiêitÃnchaêɨɨ. ¿Ni qui caà aêɨÌɨn púêeen É¨Ì CɨrÃistuêu? âAyee pu tihuaêutáêixaa. 30 MatɨÌêɨj miyen tiráanamuajriêi, aj mú mi meêɨÌn É¨Ì teɨte huiráacɨ u chajtaêa. MatɨÌêɨj mi meêuun u áêujuêun É¨Ì Jesús jemi. 31 Meenti mauj aêɨÌɨme É¨Ì mej jamuan áêujujhuaêaneêe, ayée mú caêanéjri ratáêacareêe tɨ tiúêucuaêani. Ayee mú tiraataêixaa tɨjɨÌn: âRabÃ, patáêaj tiúêucuaêani. 32 Aj puêi ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âNee nu neêɨÌjna jɨÌn huaténvaɨreêesin neêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì cuaêira É¨Ì sej caà ramuaêate. 33 Majta meêɨÌn, ayée mú tiújêixaateêecaêa tɨjɨÌn: âTij jaêatÉ¨Ì ari tiraavéêetuiiriêi É¨Ì cuaêira. 34 Aj puêi Jesús ayén tihuaêutáêixaa tɨjɨÌn: âAêɨÌj nu jɨÌn niyen huaténvaɨreêesin neêɨÌjna jɨmeêe nej ni niyen raêaráêasten É¨Ì tɨ jɨÌn Dios ayén nejaêutaêÃtecaêa, neajta nej nain jɨÌn raêantÃcɨêɨti neêɨÌjna É¨Ì tɨ jɨÌn tinaaêÃjca. 35 ‘Caxu siyen tiuêutaxájta yee aúcheêe teêáêatura aêachú cumu muáacua máxcɨraêi, sej si tiuêuréêatzaana. Ayee nu tejáêamuaêixaateêe, xaaseÃj, seajta nainjapua huanéereajraêani aêujna mej aêutéêuu É¨Ì mej tÃêihuasteêe. Jéihua mú huacuaÃnaviêijmee. Puêuri huaxɨÌêepɨêɨn sej huáêajseɨreêen sej si tiuêutátuiireêen É¨Ì Dios jemi. 36 Ajta Ãjii, puêuri raêancuréêasin jaêatÉ¨Ì aêɨÌjna tɨ racɨêɨti, aêɨÌɨ pu huáêajseɨreêesin mej mi miyen ruuri huateáturan tɨÌj naêa rusén jɨmeêe mej mi naÃjmiêi miyen huataújtemuaêaveêen, aêɨÌjna É¨Ì tɨ tiuêuhuáste aêij tɨ Dios tiraaêÃjca, ajta aêɨÌjna tɨ ayén tiuêuréêatza aêij tɨ ajta Dios tiraaêÃjca. 37 ‘AêɨÌj pu jɨÌn ayén tiêayajna aêij tɨ téêeyuêusiêi tɨ ayén tɨjɨÌn: “AêɨÌɨ pu raayɨÌêɨtɨ tɨ tiuêuhuásteêen. Ajta aêɨÌɨn É¨Ì seɨÌj ayée pu raayɨÌêɨtɨ tɨ tiuêuréêatzaana." 38 Ayee nu hui neêɨÌjna jɨÌn amuaataêÃtecaêa sej si siyen seêɨÌjna huaréêatzaana aêu sej caà tejaêuhuáste. Seica mú jeÃhua huápɨêɨ tiuêumuárɨej. Seajta múêeen, aêɨÌj xu siyen ancuréêa É¨Ì mej raamuáêitɨ meêɨÌjna jɨmeêe É¨Ì mej tiuêumuárɨej. âAyee pu tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. 39 Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej Samaria éêemeêecan, muêiitÉ¨Ì mú ráêantzaahua meêɨÌjna jɨmeêe tɨ ayén tihuaêutáêixaa aêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa tɨ jɨÌn Jesús nain tiraataêixaa aêij tɨ tiêitiújchaêɨɨcaêa. 40 AêɨÌj pu jɨÌn, meêɨÌn u eêiréêene É¨Ì jemin, matɨÌêɨj mi jeÃhua rájhuaviiriêi tɨ i aêɨÌɨn aêuun aêuteáturan huáêa jamuan. AêɨÌj pu jɨÌn, aêuun ayén éêetee huáêa jamuan aêachú cumu huaêapua xɨcaj. 41 Majta jeÃhua mú jaÃtzeêe ráêantzaahua É¨Ì Jesús meêɨÌjna jɨmeêe aêij tɨ tihuaêutáêixaa. 42 Ayee mú tiraataêixaa meêɨÌjna É¨Ì êɨÌitaêa tɨjɨÌn: âAmuacaà tu hui teêɨÌjna jɨÌn téêantzaahua teêɨÌjna jɨmeêe aêij pej penaêa peri titaatáêixaa. Teajta Ãjii, catu chéêe tiyen teêɨÌjna jɨÌn tenaêa téêantzaahuateêe sino tuêuri tiyen ráanamuajriêi tajɨÌɨmuaêa. Teajta hui tiyen ramuaêaree tzáahuatiêiraêa jɨmeêe tɨ aêɨÌɨn púêeen aêɨÌjna tɨ ayén téjmi japua niuuni tetɨÌj tenaêa puaêamé yen seijreêe chaanaca japua. 43 TɨÌêɨj teuuméêeca aêachú cumu huaêapua xɨcaj, aj puêi aêɨÌɨn Jesús huirájraa aêujna. Aj puêi aêuun áêume ájtepua u Galilea. 44 Jesús pu ayén huataújxajtacaêa ruseɨÌj mej nuêu caà rɨÌêɨ tirájchaêɨɨ aêɨÌɨme É¨Ì mej aêuun éêeche aêu tɨ ajta éêeche seɨÌj tɨ Dios jetze meêecan tÃêixaxaêa. AêɨÌj pu jɨÌn, huirájraa aêujna u Judea. 45 MÉ¨Ì ajta aêɨÌɨme É¨Ì mej Galilea éêemeêecan, temuaêa mú naa tiraêancuréêeviêitɨ tɨÌêɨj aêɨÌɨn huáêa jemi aêaráêa. Ayee muêu meri nain tiuêuséijracaêa aêij tɨ huarɨÌj aêɨÌjna É¨Ì Jesús tɨÌêɨj aêuun aêutéveecaêa aêujna Jerusalén matɨÌêɨj tÃêiyestejcaêa aêájna xɨcájraêan tɨ jetzen Dios tihuaêutáêuuniêiriêi. Majta aêɨÌɨme É¨Ì mej Galilea éêemeêecan, aêɨÌɨ mú majta aêutéêuucaêa meêújna. 46 Ajta aêɨÌɨn Jesús, aêɨÌɨ pu ajtahuaêa huáêumuaarecaêa aêɨÌmej jemi É¨Ì mej meêuun eêechéjmeêe meêújna Caná, aêu tɨ É¨Ì jaj aêuteújviinutacaêa. AêɨÌɨ pu seɨcɨé ayén ráaruu, neêu. Ajta pu seɨÌj aêuun aêutéveecaêa tɨ tiêitɨÌj jɨÌn tiêitéveecaêa aêɨÌjna jemi É¨Ì rey. Ajta aêɨÌɨn, seɨÌj pu tiyáujcaêa tɨ aêuun áêucatii aêujna Capernaúm. TÃêicuiêicaêa aêɨÌjna É¨Ì yaujraêan. 47 TɨÌêɨj aêɨÌɨn jaêatÉ¨Ì ayén ráamuaêareeriêi tɨ Jesús aêuun aêarájraa aêujna Judea, ajta núêu ari aêuun aêaráêa u Galilea, tɨêɨquà aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ u áêume É¨Ì jemin. Jéihua pu tirájhuaviiriêi tɨ aêɨÌɨn Jesús aêuun áêumeêen aêɨÌjna jemi tɨ tÃêicuiêi tɨ ij raarújteêen aêiné puêuri nuêu tɨÌmuaêa mɨêɨni. 48 Ayee pu Jesús tiraataêixaa, tɨjɨÌn: âCaxu jaêanáj téêantzaahuateêesin tɨ puaêa necaà niyen tiêitɨÌj tejamuaataseÃjrateêen É¨Ì sej jɨÌn rɨÌêɨ tÃnaêutaseÃj naêari tiêitɨÌj É¨Ì sej jɨÌn ráamuaêaree tɨ Dios ayén naatáêa nej niyen huárɨni. 49 Ajta aêɨÌɨn tɨ tiêitɨÌj jɨÌn tiêitéveecaêa É¨Ì rey jemi, ayée pu tiraataêixaa tɨjɨÌn: âNevástaraêa, patáêaj piyen u áêumeêen neetzi jamuan, naêari caÃ, aêɨÌɨ pu hui mɨêɨni É¨Ì niyauj. 50 Ajta Jesús ayén tiuêutaniú tɨjɨÌn: âAricu aêu pej éêeche. Puêuri run É¨Ì ayauj. Ajta aêɨÌɨn jaêatɨÌ, aêɨÌɨ pu ráêantzaahua aêij tɨ tiraataêixaa aêɨÌjna É¨Ì Jesús. Tɨêɨj jà áêuraa. 51 TɨÌêɨj ari á vejliêi auméêecaa aêɨÌjna É¨Ì jaêatɨ, aêɨÌɨ mú raêantinájchecaêa É¨Ì mej ravaɨreêe. Ayee mú tiraataêixaa tɨ nuêu ari huarúj aêɨÌjna É¨Ì yaujraêan. 52 Aj puêi ayén tihuaêutaêÃhuaêuriêi aêatzaj tɨ puaêa ayén huatéepuaêaj aêɨÌjna tɨ jɨÌn pɨÌstacaêa aêɨÌjna É¨Ì yaujraêan. Ayee mú tiraataêixaa tɨjɨÌn: âAêatzaj pu hui huatéepuaêaj É¨Ì tajcaà aêatzaj teêecáaráêa É¨Ì tacuarixpua. 53 JɨÌmeêen muêu miyen tiraataêixaa, aj puêi ráamuaêareeriêi aêɨÌjna É¨Ì yaêupuáaraêan tɨ ayén puaêa pɨÌtÃêirɨjcaa aêatzaj tɨ puaêa Jesús ayén tiraataêixaa tɨ nuêu aêɨÌɨn yaujraêan ari run. AêɨÌj pu jɨÌn, huataújtuiitze É¨Ì tavástaraêa jemi. Majta aêɨÌɨme É¨Ì teɨtestemuaêameêen, aêɨÌɨ mú majta miyen huarɨÌj. 54 Aêii pu aêɨÌɨn púêeen É¨Ì tɨ huaêapua tɨ ayén huápɨêɨ ruxeêeveêe tɨ ayén tiúêuruu aêɨÌjna É¨Ì Jesús aêujna jáêahuaêa u Galilea tɨÌêɨj aêuun huirájraa u Judea.
